Tukkapulmia

Heipparallaa!
Ensinnäkin, näääin iso KIITOS eiliseen opiskelupostaukseen kommenttia jättäneille! Kuljin semmoinen hymy huulillani koko päivän, kiitos teidän tsemppauksienne :) Olen taas entistä vakuuttuneempi siitä, että minulla taitaa olla kyllä parhaat lukijat siellä ruudun toisella puolen!
Tarkoitukseni oli kuitenkin pohdiskella pientä tukkapulmaani! Jokainen vaaleahiuksinen varmasti tietää sen tunteen, kun välillä tekisi mieli räväyttää ja värjätä tummaksi? Sitten kun päässä on ruskeat kutrit, sitä haikaileekin vaaleita (se ei olekaan sitten ihan helppo prosessi!). Tämä tosin taitaa koskea useita meistä, kiharahiuksiset tahtovat suorat ja toisin päin. On se kumma, kun me naiset emme ole ikinä tyytyväisiä ;)
Minulla on ollut muutaman viimeisen vuoden hyvin samanvärinen tukka koko ajan, olen käynyt kampaajalla aina vaan vähän freesaamassa tyveä ja aurinko on tietysti kesäisin tehnyt tehtävänsä vaalentamalla hieman. Joskus yläasteella värjäsin kerran hiukset ihan tummiksi, mutta en viihtynyt niissä en sitten yhtään! Sen jälkeen värjäilinkin hiuksia takaisin vaaleaksi raidoittamalla, mikä kesti reilun vuoden, kunnes sain haluamanilaisen lopputuloksen. Viime syksynä uskaltauduin laittamaan tummempaa raitaa hiuksiini parisen kertaa, kunnes taas halusin vaaleampaa. Ja nyt en enää tiedä mitä haluaisin!

Ylioppilasjuhlissa viime kesänä tukka oli vaaleimmillaan, kun sitten tuossa uutena vuotena otetussa kuvassa se on hieman toffeinen sävyltään. Muiden silmään ero ei varmaan ole mikään päätähuimaava ;) Olen varannut kampaajan heti pääsykokeen jälkeen, siihen mennessä pitäisi keksiä minkänäköistä raitaa siihen päähän taas haluaisi! Ihan niin rohkea en tosiaan ole, että uskaltaisin heittää kokonaan tumman värin päähäni, tosin sitä ei minut tunteva kampaajanikaan suostuisi tekemään hih ;)

Oletteko te viihtyneet jo pidempään samannäköisellä tukalla vai vaivaako teitäkin pieni muutoskärpänen? Nyt hipsin siskoni luokse pitämään kisakatsomoa, jonka jälkeen pitäisi illalla vielä jaksaa lueskella. Huomenna tulee pitkästä aikaa varmaan asukuvaakin, kun menen toisen siskoni kanssa brunssille! :) Mukavaa lauantaita ja superjännää kisakatsomoa!

Toivepostaus: Opiskelu & pääsykokeet

Olen useampaan otteeseen maininnut täällä painiskelevani tämän kevään ajan pääsykoekirjojen parissa. En ole kuitenkaan valottanut asiaa tarkemmin muuten kuin kommenttiboksin puolella ja sieltä ruudun takaa on myös esitetty toivetta aiheesta, joten tässä vähän opiskelutaustaani ja ajatuksiani tämän rutistuksen varrelta :)

Valmistuin siis ylioppilaaksi viime keväänä. Koko abivuoden kestäneen stressaamisen jälkeen olin niin uupunut, että muutamien pääsykoekirjojen lukemisyritysten jälkeen  jätin hakemisen kokonaan ja päätin pitää suosiolla välivuoden. Välivuotta en ole kyllä katunut hetkeäkään, sillä sen aikana mieleni on ehtinyt muuttua ties kuinka monta kertaa opiskelujen suhteen, niin ala, opiskelukaupunki kuin -kielikin on heittänyt varsinaista kärrynpyörää päässäni. Kävin myös syksyllä täydentämässä yo-tutkintoani, olen päässyt matkustamaan ja tietenkin hankkinut sitä arvokasta työkokemusta. Myös se ylppäreiden jälkeinen uupumus oli muuten kyllä ihan sen arvoista, itselläni on ainakin valtava hyöty arvosanoista nyt pääsykokeissa pisteiden kannalta!

Nyt on kuitenkin ollut taas aika palata kirjojen pariin, tarkemmin sanottuna juurikin kauppakorkean pääsykoekirjojen. Aloitin lukemisen helmikuussa, jolloin jäin myös töistä pois voidakseni keskittyä täysillä vain ja ainoastaan pääsykokeisiin. Olen lueskellut noin 6-8 tuntia päivässä, ihan alkuun pidin viikonloput vapaina, mutta viimeiset pari kuukautta olen pitänyt vain sunnuntain vapaapäivänä. Joinain päivinä tuntimäärä on tosin jäänyt vähäisemmäksi (tai jopa nollille), mutta ainakaan itselläni sellaisesta väkisin pänttäämisestä ei tule yhtikäs mitään. Sitten on taas niitä päiviä, kun aika lentää kuin siivillä ja päällä on mieletön draivi! Tosiaankin, fiilikset tässä kevään mittaan ovat menneet aikamoista vuoristorataa ;)

Kyselitte myös opiskelumetodeistani ja lukio-opiskelujen myötä tiedän juuri minulle parhaat tavat oppia. Jos pelkästään luen, menee opiskeleminen helposti haukionkala-meiningiksi, joten usein teen myös muistiinpanoja, mindmappeja, tehtäviä ja niin edelleen. Olen ehdottomasti visuaalinen oppija, mutta toisillehan sopivat sitten vaikka auditiiviset keinot tai muut :) Jos saisin jotain tehdä nyt toisin, tekisin ehdottomasti lukusuunnitelman! Uskoisin siitä olevan aivan mielettömästi hyötyä, kun kalenterissa lukee joka päivälle tietyt sivumäärät ja näin ollen tiedät varmasti olevasi aikataulussa. Noh, virheistä oppii!

Olen siitä onnellisessa asemassa, että kaikkien pohdintojeni jälkeen tiedän hakeutuvani ehdottomasti oikealle alalle. Tiedän haluavani yliopistokoulutuksen ja kaupallinen ala kiinnostaa, kaikki palaset ovat siis loksahtaneet paikoilleen. Yksi asia minua kuitenkin tässä vielä hieman jännittää ja se on se, että koko ikänsä Helsingissä asunut tyttö ei aiokaan hakea kotikaupunkiinsa. Kääk!

Helsingissä pisterajat ovat niin tähtitieteellisen korkeat, että päätin ylittää suuren kynnyksen ja hakea toiseen kaupunkiin. Vielä vuosi sitten minä olin se, joka kailotti kovaan ääneen, että ”Minä en kyllä halua Helsingistä mihinkään muualle opiskelemaan!”. Nyt se päätös on kuitenkin tehty ja hakulomakkeessa komeilee ensimmäisenä hakukohteena jotain ihan muuta kuin kotikaupunkini. Toivon koko sydämestäni pääseväni opiskelemaan unelmoimaani alaa, mutta samalla olen aivan kauhusta jäykkänä mahdollisesta tulevasta muutoksesta. Jestas, toiset lähtevät toiselle puolelle maailmaa opiskelemaan ja meikäläinen on kauhuissaan parin tunnin matkan päähän muuttamisesta ;)

Vaikka aloitinkin lukemisen ajoissa, on minulla silti tällä hetkellä tunne, että olen lukenut aivan liian vähän. “Jos vielä saisi yhden kuukauden lisää aikaa!” En ole kuitenkaan koskaan lukenut mihinkään näin paljon tai kuluttanut kirjaston penkkiä tähän tahtiin, joten täytyyhän siellä päässä nyt jotain olla :) Tässä vaiheessa osaamisen on vaan riitettävä ja tiedän ainakin tehneeni paljon töitä asian eteen. Jos kävisikin niin, ettei se riittäisi, olen kuitenkin tehnyt parhaani ja olen taas ensi vuonna viisaampi! Kyllä, olen sen verran kunnianhimoinen, että jos minä jotain päätän, niin myös teen sen, joten aion kyllä päästä sinne kauppakorkeaan vielä jonain päivänä ;)

>Nyt käsillä on viimeiset hetket ja stressikin on sen mukainen, mutta ei auta muu kuin vain lukea ja lukea. En voi edes kuvitella sitä mieletöntä tunnetta, jos postilaatikosta kolahtaisi heinäkuussa paksu kirje! Se onnistumisen ja itsensä voittamisen tunne vie ainakin minua eteenpäin :)

Kirjoitin aiheesta paitsi siksi, että tätä oli toivottu niin myös sen takia, että siellä ruudun takana on varmasti muita samojen haasteiden kanssa painiskelevia. Olisi mahtavaa kuulla teidän kokemuksianne ja mietteitänne, tämä vuorovaikutus kun on tässä touhussa muutenkin se koko jutun suola! :) Valtava tsemppi kaikille pääsykoekirjoja kahlaaville vielä viimeiseen rutistukseen!

Vartalon hemmottelua

Heipparallaa! Helatorstai ja monien vapaapäivä on hyvä aloittaa tällaisella vaaleanpunaisella kosmetiikkahömpällä ;)

Ennen olin hyvin laiska mitä tulee vartalon kosteuttamiseen, mikä on sinänsä hassua, kun käytän kuitenkin paljon aikaa ja useampaa tuotetta esimerkiksi kasvojeni ihon hoitamiseen. Kroppa jää siis ainakin minulla helposti ilman kosteutusta, mutta onneksi jokailtaisen rutiinin muistamista helpottamaan onkin keksitty herkulliset vartalonhoitotuotteet ;)

En ole aiemmin kokeillut näitä joka paikassa paljon hehkutettuja Victoria’s Secretin vartalonhoitotuotteita ja halusinkin tietää, what’s all the fuss about. Tarkoitukseni oli ostaa näitä Lontoon reissulla Heathrow’lta, mutta olinkin tuolloin jossain ihan toisessa kaupassa hipelöimässä ihania nahkalaukkuja ;) Siksi esitinkin taannoin kyseisen kentän kautta matkustavalle ystävälleni toiveen, josko hän toisi minulle sieltä pari purnukkaa.

Toiveeni sisälsi Strawberries & Champagne-sarjan (tuoksun heitin ihan hatusta ilman aiempaa kokemusta, kuulostihan tuo yhdistelmä sen verran herkulta!) Hydrating Body Lotion-rasvan ja Fragrance Mist-tuoksun. Ja täytyy sanoa, että vaikka kauniit vaaleanpunaiset purnukat ovatkin silmäruokaa kylppärissä, petyin hieman näihin kulttituotteisiin, tai sitten mielikuvani yhdistelmästä villeistä mansikoista ja pirskahtelevasta shampanjasta olivat vain liian korkealla :D Vartalotuoksu tulee kyllä varmasti olemaan käytössäni kesällä esimerkiksi rannalla, kun ei saisi käyttää hajuvesiä auringonoton yhteydessä. Ei sillä, eiköhän näistä pohjat saada joskus näkyviin, mutta ihan eivät täyttäneet odotuksiani!

VS:n tuotteita pidemmän korren veti kuitenkin kunnon kotimainen Lumene! Olen ennen käyttänyt TBS:n Body buttereita, mutta tällä kertaa kokeilinkin tuota tänä keväänä (?) kauppojen hyllylle tullutta Lumenen Hoitavaa vartalovoidetta. Ja voi vitsit, eipä tarvitse enää kahta kertaa käskeä tätä tyttöä rasvailemaan kroppaa suihkun jälkeen, mustikkainen tuoksu on nimittäin aivan mieletön! Jokailtainen rutiini on taattu ;)

Mitä mieltä te olette Victoria’s Secretin tuotteista, yliarvostettuja vai maineensa veroisia? Tai onko joku muu ehtinyt kokeilla tai tuoksutella tuota Lumenen mustikkajogurttia? ;)