Toivepostaus: Kamerani

Heippa!

Sain jo pari kuukautta takaperin eräältä lukijaltani sähköpostiviestin yhteydessä toivomusta kertoa tarkemmin kameratarvikkeistani. Myös kommenttiboksin puolella on ollut hirmuisesti kiinnostusta, että millä vempeleellä oikein kuvani otan. Innostuin aiheesta kovin, tämä onkin ollut varmasti blogini toivotuimpia postauksia ja nyt vihdoin sain aikaiseksi väsätä tämän!

Sain ensimmäistä kertaa järjestelmäkameran käteeni muistaakseni vuonna 2005. Tuolloin ryhdyin harjoittelemaan valokuvaamista eräällä Olympuksen kameralla. Sen jälkeen olen kokeillut niin Canonia, Panasonicia kuin Nikoniakin ja jälkimmäisellä kuvasinkin aina tämän vuoden alkuun saakka. Korviini levisi kuitenkin huhu eräästä pienestä, mutta varsin pippurisesta mikrojärjestelmäkamerasta eli tuttavallisemmin minijärkkäristä ja sen jälkeen se olikin sitten menoa!

Vannoutunut Nikontyttö oli aivan päästä pyörällään saadessaan käsiinsä Olympuksen PEN E-PL3-nimeä kantavan pikkuruisen valkoisen kaunokaisen, osaksi varmaan jo ihan sen tyylikkään ulkomuodon vuoksi ;) Olimme juuri lähdössä poikaystäväni kanssa Lontooseen ja pohdin kovasti, voinko nyt oikeasti lähteä vain tällaisen minijärkkärin kanssa matkalle. Välillä olin jopa lähtemässä kahden kameran kanssa! Lopulta ajatus siitä, ettei minun tarvitsisi kantaa kaikkialla mukana painavaa kapistusta vei voiton ja jätin järeän Nikonini kotiin. Ja voi pojat, eipä ole sen reissun jälkeen ollut paluuta vanhaan kameraani!

PEN E-PL3 on luokkansa parhaaksikin valittu minijärkkäri, joka siis mahdollistaa järkkärin kuvanlaadun pienessä kompaktissa koossa. Tämän voin allekirjoittaa täysin! Tähän tutustumisen jälkeen en näe mitään syytä, miksi kantaisin mukanani kaksi, ellei peräti kolme kertaa isompaa kameraa mukanani, kun saan loistavaa jälkeä tälläkin.

Olympuksessani myös tietenkin optiikat ovat paljon pienempiä ja keveämpiä kuin Nikonissa, eikä ole mikään ongelma pitää mukana useampaa putkea, puhumattakaan niiden vaivattomasta vekslailusta.

Aivan erityisen ihastunut olen tuossa ensimmäisessä kuvassa vilahtavaan M.Zuiko Di 45mm F1.8 -objektiiviin, jolla olen ottanut suurimman osan blogini kuvista, muun muassa nuo kaikki ylläolevatkin. Se on valovoimainen ja piirtää aivan uskomattoman hyvin! Lisäksi käytössäni on Kit-paketeissa mukana tuleva 14-42mm, jolla suurin osa esimerkiksi Pariisin kuvista on otettu, esimerkiksi allaoleva kuva Eiffelistä. Pariisin kaduilla kuvatessa myös kääntyvä LCD-näyttö tuli tutuksi ja todistettua käteväksi ominaisuudeksi.

Kokeilin alussa myös Olympuksen PEN Mini E-PM1 -kameraa, joka on ikään kuin tämän pikkusisko. Olin kuitenkin käyttänyt jo vuosia järjestelmäkameraa, joten PM1 tuntui hieman liian heppoiselta omaan käteeni. Siinä on myös “isosiskoaan” vähemmän nippuloita ja nappuloita, eikä kamera tuntunut näin ollen ollenkaan luontevalta käyttää. Sen sijaan vasta aloittelevalle kuvaajalle tämä olisi aivan loistava vaihtoehto! Olympuksen hauska slogan pukeekin kaiken sanoiksi: “Elämä on liian lyhyt rumille kameroille. Tai sotkuisille valikoille. Tai huonoille kuville. Siksi on hyvä tietää, että uusi upea Olympus PEN Mini on täällä.” Toisin sanottuna se on kaunis, pienikokoinen ja helppokäyttöinen! Muun muassa ihana Lili kuvailee tällä, joten käykää ihmeessä kurkkaamassa hänen kuviaan! ;)

Ennen blogin aloittamista elin parisen vuotta jossain kuvaushorroksessa ja intoni oli laantunut täysin. Harmittelin asiaa, sillä valokuvaus oli kuitenkin niin pitkään ollut lähellä sydäntäni ja rakas harrastus. Blogi tietenkin toi sitten oman sysäyksensä asiaan, mutta suurimpana innostajanani on kuitenkin varmasti ollut tämä uusi kamera! Nykyään kameran ottaminen mukaan lähes jokaiseen menoon on paljon pienempi kynnys, kuin silloin, kun tiesit joutuvasi kantamaan niska vääränä painavaa järjestelmäkameraa. Toinen seikka on myös se, että vaikka olen jo monenmonta vuotta kuvannut, alan vasta nyt ihan oikeasti ymmärtää asetusten päälle! Nuorempana kuvasin vain ja ainoastaan puoliautomaatilla sen enemmistä asetuksista tai kuvan tuloksesta välittämättä, kun taas nyt pyrin tekemään säädöksiä ihan itsekin. En tiedä johtuuko se sitten juurikin hieman helppokäyttöisemmästä kamerasta, jolla kuvatessa on ollut kiva opetella myös uutta? Noh, vielä on kuitenkin paljon opittavaa jäljellä, mutta vain ja ainoastaan kuvaamalla ja kokeilemallahan sitä oppii :)

Hauskaa on, että aloitin kuvaamisen ihka ensimmäistä kertaa Olympuksella, kokeilin välissä montaa muuta merkkiä ja nyt ollaan vuosien päästä taas siinä, mistä kaikki alkoikin ;) Moni teistä on kertonut harkitsevansa uuden kameran ostoa ja jos sellainen vain on ajankohtaista, niin en voi kyllä kuin lämpimästi suositella tätä pientä tehopakkausta! Kameraa löytyy tälläkin hetkellä myös tarjouksesta, joten klik klik esimerkiksi tänne tai jos hieman simppelimpi E-PM1 kuulostaa korviinne paremmalta, niin se löytyy täältä :)

Toivottavasti tämä postaus vastasi edes jotenkin toivojien mielikuvia ja aivan mahtavaa tietysti olisi, jos tästä on jollekulle apua. Kysymyksiin vastaan myös mielelläni, jos jokin jäi askarruttamaan!

Asu 14.7.

Heipparallaa!

Täällä ollaan paiskittu koko viikonloppu töitä ja illat ovat menneet lähinnä sohvannurkassa noutoruuan kera köllöttelyyn. Lauantaina ehdimme kuitenkin nappaista asukuvat, joten pitemmittä puheitta, seuraavanlaisessa kokonaisuudessa liikuskelin tuolloin.

Bleiseri / Zara
toppi / Filippa K
farkut / Zara
huivi / Zara
laukku / LV
kengät / Tory Burch

Olin jo lähdössä ovesta ulos, kun havahduin tarvitsevani ehkä vielä jotain lämmikettä ja nappasin ylleni tuon talvella ostamani Zaran kukallisen huivin, joka on jäänyt jostain tuntemattomasta syystä hetkeksi virumaan hyllylle. Nyt onneksi muistin sen olemassaolon ja voi miten siitä pidänkään! Pienellä asusteella saa kyllä valtavan eron asuun, tuo olisi jäänyt aikamoisen tylsäksi ilman huivia :)

Filippa K:n nude silkkisekoitteinen löysä perustoppi on yksi alelöydöistäni, juuri tällaisia vaatekappaleita sieltä alelaareista pitäisikin aina etsiä ;) Olen tehnyt mielestäni loistavia aleostoksia, kunhan vain olisi hieman enempi lämpöasteita käyttää niitä!

Kohtapuoliin lähden hipsimään taas töihin, oikein mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Kesäkynnet

Ulos ikkunasta katsoessa ei näytä kovin kesäiseltä, vaikka elellään jo heinäkuun puoltaväliä. Onneksi kesäfiilistä voi kuitenkin nostattaa muinkin tavoin, kuten herkullisilla karkkisävyillä kynsissä!

Kuten kuvastakin näkee, kynsissäni on lähes aina hillitty, klassinen ranskalainen manikyyri. Olen aina ollut todella tarkka kynsistäni ja ranskis onkin siitä helppo, että se sopii joka tilanteeseen ja käy kaiken kanssa. Joskus innostuessani lakkaan kynteni kuitenkin mielelläni kirkkaamillakin väreillä ja ainakin varpaankynsistäni löytyy usein jotain ylläolevista.

Chanelin tämän kevään sävy May on ollut viime kuukausina ehdoton suosikkini värillisistä lakoista! Pastellinen pinkki ei huutaen kilju huomiota itseensä, joten sitä jopa minä olen pitänyt kynsissäni useammankin päivän putkeen ;) Sen sijaan viimekesäinen Diorin Psychedelic Orange, joka on minusta enemmänkin korallinpunainen, on täydellinen kesälakka jo vähän ruskettuneemman ihon kaveriksi.

Kun en jaksa väkertää ranskista tai tahdon muuten vain vaihtelua perusnudesävyisiin kynsiin, sopii tähän tarkoitukseen loistavasti Chanelin kevyen persikkainen Tendresse, joka onkin sitten jo neutraalimmasta päästä. Oikein kunnon karkkipinkki La Paz on suosikkini Mavalalta jo parin kesän takaa :)

Mikä on teidän suosikki kesälakkanne? Näihin vaaleanpunaisiin tunnelmiin, oikein mukavaa viikonloppua! :)