Uutta vanhaa kotiin

Minua on aina kiehtonut uuden ja vanhan yhdisteleminen sisustuksessa tyylillisesti. Olenkin kaivannut kotiini jotain ihan oikeasti vanhaa ja ajan patinoimaa uutuuttaan hehkuvan modernin rinnalle. Jotain sellaista, millä olisi ehkä jopa tunnearvoakin. Olenkin kääntynyt ukkini puoleen, sillä häneltä löytyy aikamoiset antiikkikätköt, joita olen käynyt aina säännöllisesti tutkimassa aarteiden varalta. Jo puolisen vuotta sitten kyselinkin, josko häneltä löytyisi jotain pieneen tilaan sopivaa kristallikruunua, ja löytyihän sellainen!

Kruunu on juuri sellainen kuin olen haaveillutkin, ei liian suuri ja massiivinen, vaan kivan siro ja aivan upea minun silmääni. Makuuhuoneen sisustus on todella pelkistetty ja valkoinen, joten näyttävä valaisin toisi tilaan ehdottomasti sitä jotain. Kruunu odottaa nyt Helsingissä kattoon pääsyä, laitan lopputuloksesta varmasti sitten kuvaa tännekin! Jotain muutakin uutta vanhaa sisustusesinettä on päätynyt luokseni, nimittäin mummiltani löydetty kultareunuksinen peili, jota kaavailin myös makkariin kruunun kaveriksi. Peilin taakse on merkitty vuosiluku 1930, jotenkin erityisen ihana tietää mistä ja miltä ajalta se on peräisin… :) Toivottavasti saan molemmat pian kotiani koristamaan!

I’ve always loved combining something old and new in home decor. I’ve been wanting to have something really old and meaningful, so I was excited to get this crystal crown from my grandfather. He is really into antique stuff, so every once in a while I might find some treasures from him! The crown will be perfect for my bedroom, which is very plain and white at the moment. I’ll show you the result later!

Blogiajatuksia

Nyt helmikuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun ajatus ihkaoman blogin perustamisesta todentui ja Jonnamaista sai alkunsa. Palaan aina välillä mielessäni tuohon hetkeen, tuntui niin jännittävältä painaa Julkaise-nappia ensimmäistä kertaa ja kynnys siihen olikin valtava. Lukisikohan sitä kukaan, mitä kaverit ajattelisivat, olisiko minusta siihen… Näiden kolmen vuoden aikana blogi on kasvanut ja toivottavasti kehittynyt eteenpäin, intoa on kuitenkin yhä yhtä paljon kuin tuolloin aloittaessakin! Syynä siihen on paitsi se, että tämä on tärkeä kanava ilmaista itseäni kirjoittamisen ja valokuvaamisen muodossa, myös ehdottomasti ihana lukijakunta siellä ruudun takana. Olette taas viime aikoina saaneet kasvoilleni niin monta hymyä mahtavalla palautteellanne, kiitos siis että olette siellä :)

Viime viikolla valoitinkin Instagramin puolella myös jostain uudesta blogiin liittyvästä, nimittäin vastaperustetusta Asennemediasta. Olen oppinut varsin tarkaksi saamieni yhteistyö- ja portaaliehdotusten myötä, sillä tahdon pitkälti pitää langat omissa käsissäni ja blogin näköisenäni. Ryhtyessäni keskustelemaan Asennemediaan liittymisestä olin alusta alkaen optimistisena, eihän tuo nimikään voi kuin ennustaa hyvää. Jos yhteisö on täynnä energiaa pursuavia ja hyvällä asenteella varustettuja bloggaajia, niin tottahan toki olen mukana!

Asennemedia on siis itsenäisten blogien verkosto ja näin apunani mediamyynnissä. Juuri jotain tällaista olen ehkä kaivannutkin, jotakin tukea taakse, mutta kuitenkin säilyttäen oman päätäntävallan sisällön suhteen. Nautin siitä, että saan vastata kaikesta pääasiassa itselleni, etenkin kun blogi menee minulla kuitenkin opiskeluiden ehdoilla ja joskus aikataulu voi olla tiukempaa. Ken tietää, luovunko vielä joskus itsenäisyydestäni, mutta ainakin juuri nyt tuntuu hyvältä tässä ja nyt :) Viime aikoina on minusta voinut huomata blogimaailmassa trendin itsenäiseksi siirtymisen suhteen ja se on minusta vaan hienoa, yrittäjyys opettaa aina ja on minusta upeaa nähdä nuorten naisten kehittävän blogejaan koko ajan eteenpäin!

Olen pitkään myös kaivannut blogiini jotain uutta tuulahdusta ja ehkä hieman ammattimaisempaa ilmettä. Visuaalisuus on minulle todella tärkeä seikka, mutta omien köykäisten taitojeni myötä toive sivujen uudistamisesta on aina vain lykkääntynyt. Nyt kuitenkin olen vihdoin tarttunut tuumasta toimeen ja pestannut erään ihanan leidin työstämään uuden blogin ulkoasua – siitä tulee niin hieno! Lopputulosta saatte vielä odotella – blogi tulee myös jossain vaiheessa siirtymään WordPressiin, mutta ilmoitan täällä kyllä hyvissä ajoin. Sitä odotellessa antaisin mielelläni suuvuoron teille, olisiko teillä jotain toiveita tai ehdotuksia niin sisällön kuin käytännön asioidenkin suhteen? Minkälaiset aiheet erityisesti kiinnostavat, mitä toivoisitte lisää tai mistä antaisitte risuja? Jos taas on jotain mitä kaipaatte uuteen ulkoasuun, jotain sellaista mitä en ehkä itse ole osannut edes ajatellakaan, niin laittakaa vinkkiä tulemaan! :)

Reipasta maanantaita ja helmikuun ensimmäistä viikkoa!

Citylenkkarit, josko kuitenkin?

Olen aina vähän hitaasti lämpenevää sorttia uusien trendien suhteen. Joskus käy niinkin, etten syty jollekin asialle ollenkaan, mutta nyt kävi perinteiset. Niin sanottuja citylenkkareita on näkynyt muiden jaloissa jo pitkään, mutta pönäkät Air Maxit tai muut eivät ole oikein olleet makuuni. Rakastan turkoosin ja oranssin väreissä hehkuvia salikenkiäni, mutta arkikäyttöön en ole osannut kuvitella edes perusmustia Free -lenkkareita. Yksinkertaisesti ne vain eivät miellyttääneet silmääni!

Nyt kuitenkin sydämeni vei Lainahöyhenissä -blogissa näkemäni hopeanharmaat Niken Roshe Runit. Jotenkin harmaa toimii näissä mielettömän hyvin ja kengät näyttäisivät lenkkareiksi yllättävän siroilta ja raikkailta sinisten farkkujen kanssa. Ensimmäistä kertaa voisin hyvinkin kuvitella pitäväni popoja muuallakin kuin lenkillä tai matkalla salille! Asiaa ei auta ollenkaan, että Piret on postaillut kengistä monta kuvaa Instagramiinsa, jossa ne ovat tulleet nyt vastaan muuallakin. Lopettakaa vainoamiseni!

1. Huivi, 2. aurinkolasit, 3. takki, 4. neule, 5. Nike Roshe Run, 6. kello – MK, 7. farkut

Kokosin ylle myös ensimmäisen mieleen tulleen kaupunkikelpoisen asun popojen kanssa, toimii ainakin minun makuuni! Kuvituksena myös miljööksi sopivaa suurkaupungin vilinää, voi kun näitä pääsisikin ulkoiluttamaan New Yorkin kaduilla vielä joku päivä! Aina saa haaveilla.. :) Oletteko te lämmenneet lenkkaribuumille, vai pysyvätkö juoksukengät ihan vaan salilla tai lenkkipolulla? Entäs Roshejen omistajat, osaatteko neuvoa kokoluokituksen kanssa, mikäli päädyn nämä tilaamaan? Minulla on kaikki aiemmat Niket aina puoli kokoa isommat, joten luottaisikohan samaan näissäkin?

It took me quite long to warm up for this trend to wear sneakers outside the gym, I couldn’t imagine myself wearing a pair of black Free sneakers anywhere else than running. Simply I just didn’t like the way they looked! Until now, when I bumped into these grey Roshe Runs on Instagram and I can’t get these out of my mind. I like that they’re not the traditional pair of running shoes and grey looks so fresh on them! I could definitely see myself wearing these on the streets, why not in New York (you can always dream, huh ;). How do you like this trend with running shoes?

Linkit mainoslinkkejä / Commercial links