Luonnoksissani on pitkään pyörinyt Elämäni aakkoset -postaus ja nyt vihdoin sain tämän eetteriin. Kuvituksena muutama räpsy iltajätskeiltä alkukesästä – ihana että nyt on jo ihan vehreää verrattuna näihin kuviin! Nyt kuitenkin itse aakkosiin, ei niin vakavalla mielellä mietittyihin sellaisiin.
Anton. No se tärkein ihminen elämässäni, pakkohan sillä oli aloittaa! Missähän olisin ilman tätä parempaa puoliskoani.
Breku. Päivän tärkein ateria, en ymmärrä miten jotkut elävät ilman aamupalaa. Perusbrekuni vaihtelee jogurtista ja marjoista tai hedelmistä ruisleipään, kananmuniin, smoothieen tai mikropuuroon. Vähän mitä sattuu tekemään mieli.
Carany oli nimimerkkini IRC-galleriassa aikoinaan, älkää kysykö mistä sen repäisin, koska ei ole hajuakaan. Yksi kaverini tunnusti vastikään, että olen yhä hänen puhelimessa tällä nimellä. Olisiko nimen päivitys mitään? :D
Despacito – biisi joka jää soimaan päähän pahimman korvamadon lailla ja jota on tanssittu ja laulettu ihan viimeistä päivää niin etkoilla, autossa kuin mökilläkin.
Ekstrovertti. Kaikkien tekemieni persoonallisuustestien mukaan olen ekstrovertti, enkä väitä vastaan. En ole mikään porukan äänekkäin rämäpää, mutta nautin kaikista sosiaalisista tilanteista ja ihmisiin tutustumisesta.
Frendit – kaikkien katsottujen kertojen jälkeen laitan ne yhä silloin tällöin pyörimään, jos ei keksi muutakaan aivot narikkaan -katsottavaa. Osaan lähes kaikki vuorosanat ulkoa, mutta siltikään en ikinä kyllästy. Enkä pysty vieläkään päättämään suosikkiani arpoen Rossin ja Chandlerin välillä.
Gradu kolkuttelee koko ajan takaraivossa, hrrh. Ei yhtään innostaisi ryhtyä tuohon urakkaan, mutta pakkohan se on saada alta pois ja mitä nopeammin sen parempi. Syksyllä viimeistään alkaa puurtaminen!
Hymy on ehdottomasti se piirre, johon kiinnitän ihmisissä usein ensimmäisenä huomiota.
Ihana -sanaa viljelen aivan liikaa.
Järjestys ei ole paras ystäväni. Yksi paheistani on vaatehuone, jonne survon aina kaiken turhan pois tieltä, ja huone on yksi karmea kaaos. Vähän jopa hävettää miten epäjärjestelmällinen voi ihminen joskus olla.
Kahvi – ilman kupillista tai kahta ei päivä lähde käyntiin ei sitten millään! Muistan muuten miten joskus yläasteen lopussa tai lukion alussa opettelin juomaan kahvia, koska se oli mielestäni niin cool.
Lidl on lempiruokakauppani. Erityismaininta herkulliselle myslileivälle, tuorepestolle ja valmiille hummukselle.
Mehiläisiä (ja ampiaisia) pelkään ihan mielettömästi. Tiedän etteivät varsinkaan mehiläiset tee mitään, mutta hyhh, pelkkä pörinän kuuleminenkin saa ahdistuneeksi!
Netflix -riippuvuudelleni ei näy loppua. Viimeisimpinä sarjavinkkeinä 13 Reasons Why ja poikaystäväni ja minun yhteinen koukutus Homeland. Myös Orange Is The New Blackin uusin kausi pitäisi korkata!
Omenalle olen tullut aikuisiällä yhtäkkiä allergiseksi. Ne on kuitenkin niiin hyviä, joten välillä typerästi uhmaan ja syön silti yhden. Sitten valitan kun kurkkua kutiaa.
Persikkakarkit on ihan paras irtokarkki, mieluiten Makuunin laarista. Löysin ne vasta poikaystäväni myötä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja hei kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Q hair oli ainoa mitä keksin näin haastavalla kirjaimella, haha. Kehujen arvoinen kampaamo!
Ruisrock – kuten jo mainittua olen menossa Ruissiin tänä kesänä elämäni ensimmäistä kertaa! Vähän festariummikkoa jännittää, mutta kaikki ovat kehuneet Ruissia aina niin paljon, että täytyyhän se vihdoin päästä kokemaan.
Sushi on yksi lempiruuistani ja siihen iskee aina ihan hillitön himo. Suosikkiraflani ovat Helsingin Sushibar & Wine sekä Tampereella Maka Sushi!
Telma – meidän pieni karvapallero! Alkuperäinen kasvattajan antama nimi oli muuten Taika, mutta pennun tultuakin meille päädyimme vaihtamaan sen enemmän omalta tuntuvaan nimeen – nyt en voisi kuvitellakaan Telmaa parempaa valintaa.
Unesta en voi saada tarpeekseni. Olen hyväksynyt sen, että musta ei varmaan ikinä tule aamuihmistä, koska yksinkertaisesti rakastan nukkumista liikaa.
Vaasa – kaupunki jota ei varsinaisesti jää ikävä, mutta jossa vietin ihan parhaat opiskeluvuodet. Huikea opiskelijakaupunki!
Whatsapp on varmasti eniten käyttämäni appi, mutta en voi sietää että koko ajan tulee ilmoituksia viesteistä. Pidänkin ryhmäkeskustelut lähes poikkeuksetta aina mykistettynä ja kurkistan niihin silloin kun ehdin.
Xylitol koska en keksinyt muutakaan, mutta purkkaa on kyllä aina oltava laukussa. Yleensä muut myös pummivat meikäläiseltä ja on pahin virhe ottaa purkkapussi esiin vaikka koulun ruokalassa.
Ystävät – ehkä vähän klisee mutta ilman heitä olisi aika tyhjä fiilis. Olen onnellinen paitsi nuoruudesta asti kestäneistä ystävyyssuhteista myös opiskeluvuosien myötä syntyneistä ja työn mukanaan tuomista tuoreemmista sellaisista.
Zero – juoma johon olen koukussa. Miten Cokis vaan voi maistua niiin hyvältä, mieluiten lasipullosta vielä.
Åbo – miten niin oli vaikea keksiä hehheh. Turussa olisi kiva käydä kesällä muutenkin kuin Ruississa, poikaystävä on halunnut pitkään testaamaan Kaskis-raflan.
Äiti – ei tälle tarvita perusteluja, äiti on paras. Hän ei muuten edelleenkään oikein uskalla lukea blogiani, isä sen sijaan on varmasti blogini lojaalein lukija!
ÖÖÖ nyt on takki tyhjä enkä keksi enää mitään.