Telman kevätkuulumisia

Telman kuulumisia ei olekaan tullut kirjoiteltua hetkeen, vaikka neiti vilahtaa esimerkiksi Instagram Storiesissani vierailevana tähtenä aina säännöllisesti (vinkvink jos karvakuonon touhut kiinnostavat enemmänkin), eiköhän ole siis korkea aika korjata asia.  Viime kuukaudet ovat kuluneet niin hurjan nopeasti ja vaikea uskoa, että Telma täyttää ensi kuussa jo vuoden! Hassua ajatella, että koiranpennunhan oli alunperin määrä tulla meille vasta näillä tienoilla, mutta ei voi kuin kiittää onnea, että saimme Telman jo syksyllä. Poikaystäväni kun asui kevään ajan Tampereella työharjoittelun takia, joten pennun hankinta ei olisi ollut välttämättä edes mahdollista. Asiat ne vaan kummasti menevät aina niin kuin pitää!

Telmainsta1

Pärjäsimme kuitenkin Telman kanssa kevään hyvin kaksin Vaasassa, ja tietysti viikonloppuisin tuli reissattua puolin ja toisin. Sen tiedän, että ihan sitä kriittisintä pentuaikaa en olisi varmasti jaksanut yksin, mutta tietenkin eri asia jos siihen olisi asennoitunut alunperin, mutta me otimme koiran kuitenkin yhdessä. Oli helpottavaa, ettei tarvinnut olla ensimmäisinä kuukausina yksin vastuussa kouluttamisesta tai ainoana herätä joka aamu kukonlaulun aikaan ja ravata tunnin välein pihalla. Sisäsiisteydessä kesti muuten Telman kanssa hieman pidempään ja turhauduin välillä “koiran tulisi olla täysin sisäsiisti 6kk ikään mennessä” -puheisiin, kun vahinkoja sattui yhä silloin tällöin. Ei voinut kuin ihmetellä, että mitä me oikein teemme väärin, mutta ymmärtääkseni pienillä roduilla saattaakin usein kestää pidempään. Vaati pitkää pinnaa, mutta odotus ja kärsivällisyys palkittiin lopulta!

Telmakuva1

Kaiken kaikkiaan maltankoira on osoittautunut mitä parhaimmaksi rotuvalinnaksi, emmekä osaisi enää kuvitellakaan mitään muuta vaihtoehtoa. Meille sopii juuri tällainen pieni, helposti mukana kulkeva ja läheisyyttä rakastava pakkaus. Alkukevät oli kieltämättä haastavaa aikaa pitkäturkkisen koiran kanssa kurakeleillä ja katupölyn keskellä, ja Telmaa sai koko ajan olla pesemässä. Käytiin onneksi muutama viikko sitten trimmissä, niin elämä helpottui aika lailla. Trimmaaja arvioi hyvin tuolloin joulukuussa, että turkki kestää trimmin jälkeen helppohoitoisena kolmisen kuukautta, kunnes on käytävä taas saksimassa. Itse suosin näin kotikoiralle ehdottomasti tätä lyhyempää turkkia – hatunnosto kaikille pitkän turkin kanssa eläville!

Tänä vuodenaikana taas päänvaivaa aiheuttavat punkit, joita meillä päin tuntuu vilisevän erityisen paljon, nimimerkillä eilen bongasimme jo lenkin jälkeen ensimmäisen tapauksen kipittävän pitkin Telman häntää. Hyh, että voikin inhota noita pikkuniljakkeita!! Suhtaudun kaikkiin punkkilääkkeisiin hieman ristiriitaisesti luettuani joitakin kauhukokemuksia, mutta katsotaan miten tämä kevät ja kesä etenee. Vinkkejä kokeneemmilta otetaan mieluusti vastaan – oletteko te suojanneet koirianne punkeilta ja minkälaisin tuloksin?

Telmakuva3

On kyllä ihana miettiä tulevaa kesää ja kaikkia juttuja, joita voimme Telman kanssa tehdä. Juoksuttaa pikkuista mökin pihalla, käydä metsälenkeillä, ottaa mukaan kesäkahviloihin ja jäätelölle Kaivarin rantaan. Muistan yhä, miten viime kesänä istuimme poikaystäväni kanssa Café Regatassa ja mietimme, kuinka kiva olisi jos meillä olisi koira ja voisimme tulla sen kanssa tänne iltakahville. No tulevana kesänä voidaan <3

31 thoughts on “Telman kevätkuulumisia

  1. Heippa! Meidän koiralle ei sopinut ollenkaan ne niskaan laitettavat litkut punkinkarkottajana, vaan koira sai niistä oireita ja rupesi käyttäytymään oudosti. Siispä vinkkinä, että jos ne litkut inhottavat tai koira kärsii niistä, niin meidän herkemmälle koiralle on sopinut ainakin paremmin scalibor-panta :) Sen kanssa ollaan menty jo mooonta vuotta tyytyväisenä ja punkittomana! Ihan löysänä luuppinakin kaulan ympärillä se on toiminut, eikä ole siten häirinnyt koiraakaan :)

    1. Heippa Anspa, kiitos kun kommentoit! Muistan miten meidän perheen cavalierille kokeiltiin niitä litkuja ja se oli kyllä niin sotkevaakin puuhaa että huh. Inhottavaa, että teidän haukulle tuli niistä jotain oireitakin, mutta onneksi löysitte sitten sopivan vaihtoehdon. Ei kai se auta kuin kokeillen löytää oikea suoja punkkia vastaan ja toki kysyä vaikka eläinlääkäriltäkin suosituksia, Telma kun on vielä niin pikkuruinenkin.

  2. Ihana Telmanen <3 Teidän pitää tulla käymään joku päivä toimistolla!

    Midi sai viime kesänä eläinlääkäriltä reseptin punkkilääkkeeseen (tabletti), ja se on toistaiseksi osoittautunut hyväksi. Siinä sivuvaikutusten määrä on (ymmärtääkseni) aika pieni. Testailtiin aiemmin sitä niskaan laitettavaa litkua – punkkeja tuli jonkin verran silti, yök. Midillä on sen verran paksu turkki, että ilmeisesti toi niskalitku ei vaan levittäydy tarpeeksi hyvin, plus inhosin aina sen laittamista…

    1. Lupasin jo Ullalle, että tullaan joku päivä käymään <3

      Kiva kuulla, että teillä on toiminut! Täytyy tiedustella sulta myöhemmin vielä merkkiä, niitä tabujakin kun on useampaa sorttia. Niistä litkuista en ole kyllä juuri kuullut positiivisia kokemuksia, muistan miten meidän perheen cavalierillekin niitä kokeiltiin ja se oli aikamoista sotkua aina.

  3. Olen itse käyttänyt omalla koirallani punkkisuojana niskaan laitettavaa liuosta nimeltä Frontline. Koira on 6,5v ja vielä ei tuon myrkyn kanssa ole ollut ongelmia. Tiedän kyllä että esimerkiksi collie -sukuisille koirille Frontline ei sovi jonkin ainesosansa takia. Eli kannattaa kysellä kasvattajaltakin, mitä hän suosittelisi. Ensimmäisen annoksen olen laittanut vasta sitten kun ensimmäisen punkin olen turkista löytänyt, toistaiseksi mennään vielä ilman myrkkyjä. Muuten en varmaan käyttäisi noita myrkkyjä ollenkaan, mutta koska liikumme kesällä pahimmilla punkkialueilla niin oman mielenrauhan vuoksi olen todennut, että parempi käyttää jotain suojaa. 6 vuoden aikana koirasta on tainnut löytyä vain 1 punkki kiinnittyneenä ja sekin keväällä/alkukesästä jolloin en ollut vielä suojaa laittanut.

    1. Moikka Mari, kiitos kun kommentoit! Oho, hyvä jos olette selvinnyt noin vähällä punkkimäärällä ja liuos on toiminut. Mielelläänhän sitä eläisi ilman mitään myrkkyjä ja ajatus niistä hieman inhottaa, mutta meidänkin alueella punkkeja vilisee ihan älyttömän paljon. Täytyy nyt katsoa, miten pärjätään alkukesä ja jos näyttää siltä että punkit ovat iso riesa, niin täytyy sitten miettiä mikä suoja olisi meidän minille paras..

  4. Voi mikä söpöläinen <3 meilläkin oli joskus kotikotona maltankoira kun oltiin pieniä :) Tällä hetkellä kotikotona majailee kaksi koiraa ja kumpikin saa aina punkkilääkkeen – en valitettavasti muista merkkiä – ja hyvillä tuloksilla :)

    1. Telma on kyllä sellainen söpöliini että! Hyvä kuulla että teidän perheen koirilla on toiminut, punkit ovat niiin inhottavia otuksia :/

  5. Meillä on keski-ikäinen cotton. Joitain vuosia sitten kokeilimme lapojen väliin laitettavaa öljymäistä liuosta, jonka on tarkoitus pitää punkit loitolla koko kesän. En muista tuotemerkkiä, mutta meidän koirallemme se ei sopinut yhtään, vaan koira sai siitä allergisen reaktion ja ikävän hotspotin, joka toki asianmukaisella hoidolla sitten ei jäänyt ongelmaksi. Noita liuoksia en siis suosittele.

    Olen kuullut hyviä kokemuksia uusista (?) tableteista, joita annetaan koiralle kerran tai kaksi kesän aikana, joka sitten tappaa ihoon kiinnittymään päässeen punkin. Hieman ehkä olen arastellut, sillä kuulostaa aikamoiselta myrkyltä, mutta lääkkeethän ovat todella tutkittuja. Lisäksi koiran ja punkin koko ero on huima, jolloin vaikuttavan aineen määrällä on suuri merkitys. Eli ehkä itse kallistun tänä kesänä tuohon pitkävaikutteiseen tablettiin, sillä Vaasassa kuten muuallakin rannikkoseudulla punkkeja on oikeasti todella paljon. Punkinpureman seuraukset saattavat olla todella ikävät, joten niiltä on parempi suojautua.

    1. Moikka! Liuoksista en ole minäkään kuulluy montaa positiivista kokemusta ja niitä meidänkin perheen koiralle kokeiltiin nuoruudessani, mutta muistelen etteivät olisi juurikaan tehonneet. Tabletteja on täälläkin kehuttu, joskin niistä olen myös kuullut ristiriitaisiakin juttuja, mutta Kata kirjoitti alempana fiksusti aiheesta. Kyllähän se ajatus myrkyistä vähän kauhistuttaa, mutta toisaalta kun niitä punkkeja on meidänkin seudulla niin valtavasti, niin olisi oman mielenrauhankin kannalta hyvä jotenkin koira suojata. Täytyy siis nyt katsoa alkukesä, että miten hanakasti ne punkit Telmaan iskevät ja mitä suojaa sitten kannattaisi harkita.

  6. Mukava kuulla Telmasta. Minulla on kaksi täydessä karvassa olevaa bolognesea. Pesen koirat säästä riippuen 2-3 viikon välein. Koko operaatioon menee yksi sunnuntai. Huonolla kelillä enemmän. Olen kyllä harkinnut että parturoisin pojat kesäksi. :) Toinen on jo viisi, mutta toinen 6kk. Juuri eilen pentu pissasi monta kertaa sisälle. Että tässä koetellaan vähän hermoja. Hän kun vielä nostaa jalkaa!! Mutta tosiaan, pienillä roduilla kai kestää hieman pidempään sisäistää sisäsiisteys. Täytyy vaan odotella. :)

    1. Oli tosiaan aika kirjoitella vaihteen vuoksi Telma-juttuja :) Kiva kuulla teidänkin karvakuonoista, rapsutuksia sinne haukuille!

      Tuo sisäsiistiksi opettelemisen aika oli kyllä välillä niin hermoja raastavaa. Aina juuri kun ajattelin Telman olleen vaikka viikon tekemättä mitään sisälle saattoi tulla päivä, kun se teki sisälle useammankin kerran, huhhu :D Lohdutti tosiaan sitten kuulla, että pienemmillä roduilla kestää pidempään. Tsemppiä pennun kanssa! :)

      1. Pakko kommentoida tähän sisäsiisteys-asiaan, kun itsellä myös pieni valkoinen koira (cottoni rodultaan) löytyy. Nyt ikää neidillä jo 7-vuotta, mutta elävästi muistan edelleen tuon ulkona ravaamisen ja iäisyyden kestäneen sisäsiisteyskasvatuksen… :D Meillä meni varmasti vuosi, että pystyi olemaan ihan varma, ettei enää tee sisälle pisuja. Eri asia kaikki mahavaivat sun muut. Mutta itse asiaani vähän pitkän alustuksen jälkeen, eli pienillä koiraroduilla kestää ihan fysiologisesti pidempään oppia pidättämään, koska virtsarakko on pienempi. Joten ihan normaaleja nämä meidän suloisuuksien vahingot siis ovat :)

        1. Lohduttavaa kuulla muiltakin samoja kokemuksia :D Kaikissa opuksissa kun toitotettiin tuota 6kk:n ikää niin tunsin väistämättä meidän tehneen jotain väärin, kun emme vaan saa Telmaa oppimaan sisäsiistiksi. Onneksi tosiaan sitten lopulta törmäsin tuohon selitykseen, että pienemmillä roduilla kestää pidempään, niin sain minäkin mielenrauhan, haha. Ja kyllä se odotus on nyt jo palkinnut :) Tässä juuri pohdin, että nyt varmaan uskaltaisin viedä meidän maton pesulaan, kun olen odotellut että ollaan varmasti turvallisilla vesillä vahinkojen suhteen :D

  7. Moikka!
    Ulkolois-/punkkilääkityksen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa myös se, missä asuu. Täällä Etelä-Suomessa/rannikolla lääkitystä kannattaa kyllä harkita, sillä puutiaisia on paljon. Itselläni on 4-kiloinen koira, jolle mietin pitkään eri vaihtoehtoja. Kokeilin ensin niskaan laitettavaa spot-on-valmistetta (Bayvantic), josta tuli kuitenkin hillitön kutina. Tämän jälkeen siirryin kuukauden välein annosteltavaan tablettiin (Nexgard), joka on toiminut hienosti. Tabletti on myös helppo antaa. Syy, miksi en valinnut Bravectoa (toinen tablettimuotoinen valmiste), oli puhtaasti se, että vaikuttavan aineen määrä on tässä paljon suurempi kuin Nexgardissa ja koirani on niin pieni. Bravecto annostellaan kolmen kuukauden välein. Kauhutarinoihin, joita olet ehkä lukenut, kannattaa suhtautua kriittisesti. Valmisteyhteenvedoissa on lueteltu yleisimmät haittavaikutusoireet ja niiden esiintyvyys. Esimerkiksi Bravecto on ollut pinnalla viime aikoina juuri näiden epäiltyjen haittavaikutusten vuoksi, mutta tosiasia on, että kyseisestä lääkkeestä ei ole juurikaan enempää haittavaikutusilmoituksia kuin muistakaan lääkkeistä. Bravectoa on myyty miljoonia ja miljoonia annoksia. Faktaa on myös se, että monesti ollaan kovin helposti yhdistämässä oiretta ja viimeaikaista ulkoloislääkitystä toisiinsa, vaikka yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Esimerkiksi Bravecton yleisimpiä haittavaikutuksia ovat suolisto-oireet ja joskus väsyneisyys. Neurologiset oireet ovat hyvin, hyvin harvinaisia. Jokainen koira reagoi yksilöllisesti ja jokaisen tarve on erilainen. Siksi suosittelisin ennemmin kääntymään eläinlääkärin puoleen lääkitystarpeen/-muodon arvioimisessa. :) toivottavasti löydätte teille sopivan valmisteen! Mukavaa kevään jatkoa!

    1. Ja vielä jatkokommenttina, kannattaa tosiaan pohtia sitä valmistemuotoa, sillä jos aikeissa on esim. uinti kesällä, niin jotkut valmisteet eivät siihen yhteyteen sovi.

      1. Moikka Kata! Kiitos fiksusta kommentista, tässä tuli paljon hyviä pointteja. Juuri muun muassa noita Bravecto-kauhukokemuksia olen lukenut, mutta ihan totta että lienee syytä lukea niitä kriittisesti, ainakin niin kauan kun mikään virallinen taho ei ole haittavaikutuksia vahvistanut.

        Kiitos kun vinkkasit Nexgardista – en ole itse vielä ehtinyt tutustua vaihtoehtoihin niin laajalti mitä nyt vasta juuri lukenut muiden kokemuksia ja jutellut muiden koiraihmisten kanssa. Täytyy katsoa, miten nyt alkukesä sujuu punkkien suhteen ja konsultoida eläinlääkäriä sopivan karkotteen löytämisessä meidän pikkuiselle :)

  8. Hei! Aluksi olin meidänkin koiran kanssa, että ei käytettäisi punkkiaineita, mutta kun punkkien repimisestä tuli lähes päivittäinen riesa, niin luovutin :D haha. Mutta siis niskaan laitettavaa liuosta on ollut käytössä ja se on toiminut todella hyvin. Toki jos pelkää esim. allergista reaktiota, niin kannattaa kokeilla pieni tupa ensin, niin näkee miten koira siihen reagoi. Punkitonta kesää teille!

    1. Hei Siru! Kiitos kovasti kun jaksoit jättää kommenttia ja kertoa teidän kokemuksista :) Sama homma – ajatus myrkkyjen käyttämisestä kauhistuttaa, mutta meidänkin alueella punkkeja oikein kuhisee, joten jokin karkoite lienee välttämätön. Ylempänä kertoivat toiset heidän koiriensa saaneen oireita liuoksista, mutta toki niissä on varmasti eroja niin liuoksissa kuin itse koirissakin, kuka reagoi mitenkin. Hyvä kuulla, että teillä on toiminut ja pitänyt nuo inhat otukset poissa :)

  9. Telma on niin suloinen! <3

    Meillä oli sheltti kotikotona ja silläkin kesti sisäsiistiksi oppiminen sinne noin puolivuotiaaksi, siinä missä suurempi sekarotuisemme oppi muutamassa kuukaudessa.

    Koirakuume on kova itselläni ja poikaystävällä, ehkäpä tässä lähivuosina meillekin tulee koira. ;) Kotikodissani olleet koirat kuolivat kahdeksan ja kaksi vuotta sitten ja kyllä on kova ikävä, onneksi äidin ja isäpuolen luona on muutaman vuoden ikäinen suomenajokoira jonka kanssa siellä ollessa saa touhuta. :)

    1. Telma on kyllä, hih! Sisäsiistiksi oppiminen on kyllä niin yksilöllistä – kaikissa opuksissa kuitenkin toitotettiin tuota puolen vuoden rajapyykkiä ja turhauduin, kuin se oli ylitetty ja aikaa sitten eikä sisäsiisteys edelleenkään ollut toivotulla tasolla :D Onneksi nyt näyttää sentään jo hyvältä, mutta kyllä siinä meinasi välillä usko loppua, haha.

      Koirakuume on paha tauti, ei voi muuta sanoa ;)

  10. Ihania kuvia <3 Telma on vaan niin suloinen! Mulla on reilu pari vuotias welsh corgi poika ja joka vuosi oon hommannut apteekista punkkipannan (muistaakseni Scalibor) ja tähän asti ollaan selvitty punkeitta.

    Kura-aika on myös corgin kanssa hieman työläämpää aikaa mataluuden takia. Pari askelta ja koko koiran vatsa on järkyttävässä kunnossa! :D

    1. Telma kiittää, hihi! Voih, corgit ovat niiin lutuisia! Voin vaan kuvitella, että tuolla rodulla vatsa ottaa kurakelillä aika paljon osumaa :D Tuota scaliboria ovat muutkin täällä kehuneet, jostain olin tosin pikaisesti lukevinani jonkin kilorajan, joten täytyy tutustua miten se soveltuisi näin pienelle koiralle.

  11. Asumme etelärannikolla ja vietämme kesät saaristossa. Yksikään punkkilääke ei pidä punkkeja täysin poissa (mm. alueella koirahoitolaita pitävät sanovat, että kaikista hoitokoirista löytyy punkkeja, oli lääkitys mikä tahansa), lisäksi niistä on usein koiralle terveydellistä haittaa (hurjia kokemuksia saa lukea somesta) + en kyllä haluaisi hellitellä koiraa, jolle on laitettu punkkimyrkkyjä.

    Meillä ei siis käytetä punkkisuojaa, koirat tarkistetaan joka ilta ja näillä eväillä on pärjätty hyvin. Voisin toki olla eri mieltä, jos koira olisi musta ja paksuturkkinen. Vaaleiden turkkien kanssa en pidä asiaa ongelmana, isonkin koiran tutkii nopeasti, jos koira ei ole musta tai kovin tumma (vaaleasta ne punkit erottaa hyvin). Yleensä lenkin jälkeinen silmäily jo auttaa ja punkit löytää ennen kuin ne ovat ehtineet kiinnittyä.
    Älkääkä heittäkö punkkeja luontoon vaan tappakaa ne huolella (ovat todella sitkeitä, pelkkä litistys ei riitä).

    1. Moikka Kata, kiitos kun kommentoit! Itsekin tosiaan suhtaudun vähän ristiriitaisesti karkotteisiin – toisaalta haluaisi pysyä kaukana myrkyistä, toisaalta taas jokin suoja olisi näillä alueilla tarpeen. Tietenkään mikään karkoite ei varmasti takaa että punkit pysyisivät poissa ja koira on silti tarkastettava ulkoilujen jälkeen, mutta kyllä niistä osa ilmeisesti toimii ihan hyvinkin, tai ainakin estää punkkia kiinnittymästä koiraan. Kata myös kirjoitti ylempänä fiksusti näistä karkotteiden somehuhuista.

      Valkoisen ja nyt lyhytturkkisen koiran hyvä puoli on tietenkin se, että punkit on helppo tutkia (vaikka valkoiset kuulemma myös oikein houkuttelevat punkkeja). Ne ovat myös välillä niin älyttömän pieniä, ettei aina meinaa edes huomata, hyh. Inhottavia otuksia kyllä!

  12. Täältäkin vahva suositus lääkepannalle (Scalibor?), meidän vanhalla herralla oli panta joka kesä ja 12 vuoteen ei ollut yhtäkään punkkia, vaikka temmelsi esim. saaristossa. Edelliskesänä kylläkin napattiin kaksi punkkia kaverista, mietittiin oisko se panta ollut vaan joku kehnompi yksilö, koska muuten punkkipanta ei koskaan pettänyt :D Yhtä hyvin toiminut myös perheen nuoremmalla koiralla monta kesää :)

    1. Oho, hyvin pärjäsitte pannan kanssa kun säilyitte noin hyvin punkeilta! Scaliboria ovat muutkin kehuneet, täytyy tosin tutustua miten se soveltuisi näin pienikokoiselle koiralle, kun jossain olin näkevinäni aikaisemmin jonkin kilorajan. Täytyy tutustua tarkemmin :)

  13. Ei nyt liity postaukseen, mutta bongasin sut tänään ja ei vitsit oot huikeen kaunis livenä! :) Kuvissa kun tahtoo yleensä näyttää aina vähän erilaiselta kun ihan livenä! Ihanaa kevättä! :)

    1. Voi kun kauniisti sanottu, kiitos paljon! Olisit tullut vetäisemään hihasta, mutta ehkä ensi kerralla sitten ;) Kuin myös ihanaa kevättä!

  14. Onpa kiva lukea kuulumisia myös Telmasta. Aika rientää todella nopeasti. :) Telma on koirani pentu <3

    1. Voi että, olipa ihana Elisa kun kommentoit :) Telmalta paljon terveisiä Hanille! Ei olisi parempaa yksilöä voitu toivoa <3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *