Archives

Select year 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012

Winter Hair Care

Mieleeni tuli pitkästä aikaa esitellä hiustenhoitotuotteita, jotka ovat käytössä erityisesti näin talviaikaan. Kylpyhuoneesta löytyvät tuotteet vaihtelevat aina jonkin verran, mutta monet lemppareistani löytyvät kahdelta suosimaltani merkiltä – Sebastian Professionalilta sekä Redkeniltä. Viime aikoina olen kuitenkin malttanut shampoon ja hoitoaineen suhteen pysyä ensimmäisessä, vaihdellen vain eri sarjojen välillä aina sillointällöin.

Talvisaikaan ja tällaisina paukkuvina pakkaspäivinä tukka kaipaa erityisesti kosteutta, joten viimeksi Lookfantasticille tilausta naputellessani ostoskoriin tarttui Hydre-sarjan shampoo ja hoitsikka. Näiden jäljiltä hiukset jäävät pehmeiksi ja ilmavoiksi, joten olen ollut valintaani oikein tyytyväinen!

Kosteutuksen lisäksi ei sovi unohtaa hiusten tarvitsemia proteiineja, joiden luulen auttaneen myös omien hiusteni kunnossa vuosien saatossa. Kosteuttavien hiustenpesutuotteiden ohella käytän rakennepaikkaavaa jätettävää hoitoainetta – Redkenin Extreme-sarjan Anti-snap on tuttu tuote vuosien takaa ja hyväksi havaittu! Tämä voidemainen tuote on omiaan juuri vaurioituneelle ja hellää huolenpitoa kaipaavalle kuontalolle.

Pari uutukaistakin on eksynyt kaapin kätköihin tässä syksyn aikana. Edellinen hiusnaamioni (Redkenin All Soft) teki juuri sopivasti loppuaan saadessani Moroccanoilin naamion kokeiltavakseni. Heidän ihmeöljynsä on tullut hiustenhoitotuotteisiini jäädäkseen, joten innolla lähdin testaamaan myös merkin muita tuotteita. Valitsin hennoille ja kuiville hiuksille sopivan Painottoman kosteusnaamion – arganöljyä sisältävä naamio lupaa muun muassa tehokasta kosteutusta, elastisuutta ja kiiltoa. Hiukseni pitivät tuotteesta kovasti, joskin täytyy varoittaa että sen tuoksu ei ole kovin herkille nenille. Hiukan mausteinen tuoksu on kyllä minun mieleeni, mutta se jää ehkä vähän turhan vahvasti leijailemaan vielä suihkun jälkeenkin. Naamion lisäksi sain myös Loisteliaan kiiltosuihkeen, joka osoittautui nimensä veroiseksi!

Löytyikö teille tuttuja tuotteita? Onko joku muuten testannut Moroccanoilin shampoota tai hoitoainetta? Ne ovat kutkutelleet mielessäni, mutta josko sitä nyt hetken aikaa malttaisi kuitenkin pysyä näissä yksissä ;) Pitäisi muuten pikkuhiljaa varata aikaa kampaajan hoteisiin, kaipaisin taas hieman tummempia raitoja sekaan piristämään ilmettä – freesauksen tarpeessa olevasta tyvestä puhumattakaan!

Related posts

The One That’s Never Full

Pari päivää takaperin Emilia esitti kommenttiboksin puolella toiveen, josko voisin tehdä postauksen Louis Vuittonin Neverfullista omien kokemuksieni kera. Tämä sattui hauskasti, sillä samaa toivottiin jo kauan sitten loppukesästä, mutta postaus valitettavasti jäi virumaan luonnoksiin. Näiden kesävaatteiden, rusketuksen häivähdyksen ja karkkiväristen kynsien kuvittamina onkin siis aika herättää tuo unholaan jäänyt postaus henkiin!

Olen ostanut omani kohta kolme vuotta sitten ylioppilaslahjaksi itselleni, joten näiden yhteisten vuosien aikana niin sen hyvät kuin huonotkin puolet ovat tulleet tutuiksi. Damier Azur-kuosinen laukkuni on suurinta kokoa, eli Vuittonin kokomerkinnöissä GM, enkä ole katunut valintaani päivääkään. Pelkäsin alkuun sen olevan jättimäinen olalla 160:n sentin varrellani, mutta koko on kuitenkin osoittautunut loistavaksi niin yliopistolle kuin esimerkiksi lentokoneen käsimatkatavaralaukkunakin. Malli on siitä näppärä, että jos laukkua ei tarvitse ahtaa ihan täyteen, voi kulmat taittaa kätevästi sisään, jolloin se on hieman sieppeämpi kooltaan eikä esimerkiksi ole ihmisten tiellä tungoksessa.

Neverfull on ollut erityisen uskollinen kirjastokeväinäni, jolloin se on kuljettanut sisällään päivästä toiseen valtavan määrän kirjoja, kansioita, papereita, eväitä… Se on ollut usein niin täynnä, että pelkäsin omien voimieni jo loppuessa hihnojenkin ratkeavan. Niiden kuitenkin huhutaan kestävän jopa 200 kiloa, tiedä sitten kuinka legendaa tuo on, mutta ihan heppoiset ne eivät kuitenkaan ole ;) Laukku itsessään on tietysti todella kevyt, mikä helpottaa suurien tavaramäärien raahaamista, ja tämä onkin valintani lähes aina tarvitessani mukaan läppärin. Neverfulliin mahtuu helposti esimerkiksi mökkiviikonlopun tavarat.

Ainoana miinuksena keksin sen avonaisuuden, Neverfullissa kun ei ole vetoketjua tai mitään suojaavaa läppää. En ole kuitenkaan varsinaisesti kokenut sitä arkikäytössä itse ongelmaksi, säilytän arvotavaroita kuten lompakkoa ja puhelinta usein sen suuressa vetoketjullisessa sisätaskussa. Lentomatkoilla taas minulla on tapana kiinnittää sisällä olevaan nipsuun kiinni pikkuinen Pochetteni, josta paitsi löydän kätevästi mm. passin ja lentoliput, ovat tärkeimmät tavarat myös suojassa. Suurempiin kaupunkeihin reissatessa Neverfull jää usein kuitenkin varmuuden vuoksi hotellille ja käytän ulkona liikkuessa mielummin vähemmän avonaisia laukkuja.

Olen ollut Neverfulliin äärimmäisen tyytyväinen ja käytän sitä lähes vuoden ympäri, enimmäkseen kevät- ja kesäaikana, johon se sopii vaalean kuosinsa vuoksi mainiosti. Suuri plussa tulee myös canvaksen helppohoitoisuudesta, laukku on pysynyt puhtaana tällaisen sottapytynkin käytössä. Olen tehnyt canvaksen puhtaanapidosta postauksen, joka löytyy täältä.

<

Tämä on ollut ihka ensimmäinen Vuittonini ja laukulla tulee olemaan vielä monenmonta käyttövuotta. Kävinkin kesällä Esplanadin liikkeessä painattamassa pitkän pohdinnan jälkeen nimikirjaimeni laukun kahvaan, jolloin laukku tuntuu vielä himpun verran enemmän “omalta”.  Näin tällaiset värittömät painatukset töissä asiakkaalla toissa kesänä ja siitä lähtien ne kummittelivat mielessäni. Nyt painatus on vihdoin mahdollista tehdä myös Helsingin liikkeessä, se ei maksa mitään ja onnistuu usein odottaessa, mikäli hommasta vastaava henkilö on paikalla. Värejä ja kokoja on mistä valita, mutta itse ihastuin juuri tähän pelkkään painatukseen – kiva huomaamaton yksityiskohta.

Niin paljon kuin Neverfulleja viliseekin katukuvassa, niin haaveilen omistavani sen jonain päivänä myös tummemmassa Monogram-kuosissa, mikäli käytettynä sellainen tulisi joskus vastaan. Toivottavasti tästä oli jollekulle Neverfullia harkinnelle apua :) Laukku jakaa varmasti mielipiteitä suuntaan ja toiseen, kumpaan kastiin te kuulutte?

One of my readers asked me if I could make a post about my Louis Vuitton Neverfull including my own experiences with the bag. I happened to got a request like that already in last summer, but unfortunately the post ended up lying on my drafts. So here it is then!

I bought my Neverfull in Damier Azur for almost three years ago as my graduation present. I decided to go with the size GM, which I assumed to be too large for me at first, but it’s definitely been the right choice for me. The size is perfect for days when you have to carry your whole life with you, but then again you can also fold those corners in to make it look a bit smaller. 

All in all – I’ve been more than happy with my purchase. I know that we will have a plenty of great years together so I even hotstamped my initals to it a few months back. Although Neverfull is probably the most seen LV bag on the streets I’ve been dreaming about getting another one in Monogram some day. I think there’s a reason for it’s popularity – it’s truly such a practical bag! :)

Related posts

Kenkäkaapin uusimmat

Aikaisempina vuosina nilkkurit ovat olleet kenkäkokoelmassani se heikoimmin edustettu joukkio, ja olenkin kulkenut koko syksyn ja talven lähinnä saappaissa ja tennareissa. Sittemmin täydennystä on kuitenkin tapahtunut; vuosi sitten hankinWondersin niin arkena kuin juhlassa ahkerassa käytössä olevat korolliset nilkkurit, tänä syksynä taas niiden kaveriksi tuli myös ECCOn tummanruskeat chelsea bootsit. Noilla kaksillakin olisi toki jo pärjännyt, mutta kröhöm, kun eteen tuli malli jonka tyylistä olin viime vuodesta asti jokseenkin epäaktiivisesti etsinyt…

Syytän tästä kyllä täysin Instagramia – tuota nykyajan sosiaalisen median värkkinettä, joka aiheuttaa paitsi lievää riippuvuutta myös jos jonkinmoisia vakavia mielitekoja (muistan eräänkin vapun kun sain pakkomielteen oikein kunnon sokerimunkeista ja niitähän oli sitten saatava), himotuksia sekä niiden oikein pahoiksi äityessä rahanmenoa! Sieltä nämä nilkkurit nimittäin alunperin hetki sitten bongasin ja alkuperän selvittyä ryhdyin metsästyspuuhiin. Merkki on siis Depeche ja popot ovat peräisin Nilsonilta. Tällaiset ratsastushenkiset resorilla varustetut nilkkurit miellyttävät silmääni todella paljon, reipas viiden sentin paksu korko taas tuo juuri sopivasti ryhtiä arkikäyttöön. Poikaystäväni mielestä nämä ovat ihan identtiset Wondersin nilkkureiden kanssa, mutta onhan näissä nyt vissi ero, vai mitä ;)

Nyt on neidin kenkäkokoelma tältä kaudelta (ja varmasti seuraaviltakin) täytetty! Mitä tykkäätte – kyllä vai ei chelseapopoille? Näiden alta tuleekin itse asiassa parit kengät myyntiin, kunhan vain pahimmat kiireet nyt hellittäisivät ja ehtisin laittaa blogikirppiksen pystyyn.

For the past years I haven’t been much of an ankle boot type of girl, but instead I’ve been using riding boots through falls and winters. Now though things have changed and there’s been a few additions into my shoe collection – if you can call it one ;) My favourites are classic black ankle boots from Wonders and dark brown chelsea boots from ECCO, which I bought a few months ago. 

I must admit that I would have managed with these two pairs, but when I ran into these beauties – I just couldn’t resist! The brand is called Depeche and I bought mine from Nilson. I really love this equestrian look and the heel is perfect for everyday use. What do you think? Yes or no for chelsea boots? :)

Related posts