Telma4

Vuosi koiranomistajina

Viime viikolla Facebook muistutti minua, kuinka tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun toimme pienen valkoisen karvapalleron kotiin. Muistan yhä elävästi ajomatkan kasvattajalta Vaasaan, kun sylissä oli pienenpieni tuhiseva nyytti. Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu! Toisaalta taas tuntuu kuin Telma olisi ollut osa meidän pientä perhettä jo pidempään. Vaikea enää kuvitella arkea ilman tätä rakasta sulostuttajaa, joka tapittaa aina vieressä jääkaapilla käydessä, kellahtaa selälleen masurapsutuksia kaivatessaan, nukkuu päiväunia kylki kyljessä sohvalla, herättää aamuisin märällä pusulla ja ottaa kotiin tullessa eteisessä vastaan maailman iloisimpana.

Mietimme koiran hankintaa pitkään, onhan kyseessä tosiaankin perheenjäsen, joka on otettava huomioon niin arjessa kuin omissa suunnitelmissakin. Lomamatkalle tai viikonlopun festareille ei lähdetä tuosta noin vaan ennen kuin hoitopaikka on selvitetty, eikä esimerkiksi juhlimaan suunnatessa voi lähteä kotoa aikaisin ja tulla takaisin aamun sarastaessa. Onneksi jälkimmäinen ei ole ikinä ollut kummallekaan meistä mikään ongelma, ja hoitopaikkakin on reissuille tai pidemmille viikonloppumenoille aina tarvittaessa löytynyt. En koe, että olisimme joutuneet tekemään mitään uhrauksia koiran hankinnan myötä, vaan päinvastoin, Telma on tuonut niin paljon iloa meidän elämään. Pieni koira on siitäkin helppo, että sen voi ottaa lähes kaikkialle mukaan ja Telma kulkeekin paljon meidän mukana. Jos olen jostain syystä jättänyt Telman kotiin vanhemmilla käydessäni tulee oven avauksen jälkeen hölmistynyt ja pettynyt “missä Telma on?” -kommentti.

Telma4

“Mutta kun se hymyili mulle!” toteaa poikaystävä, kun torun häntä banaanimaistiaisen antamisesta ja kerjäävälle katseelle heltymisestä :D

Telma4

Tätänykyä pahin unikeko tässä perheessä! Telma nukkuu aina yöt omassa pedissään, mutta aamuisin se saa tulla jatkamaan unia sänkyyn. Kröhöm, niin sitä heltyy alun “koira ei tule kyllä ikinä sänkyyn” -periaatteen jälkeen.

Telma2

Telman yksi ylpeydenaiheista – puputemppu. 

Telma on sopeutunut myös hienosti tänne Tampereelle. Tietysti Telma tottui jo pienestä pitäen autossa matkustamiseen ja kahden kodin välillä elämiseen Vaasassa opiskellessamme, joten uskon että silläkin on osuutensa asiaan. Telmalle tärkeintä lienee se, että se on rakkaiden ihmisten lähellä, ei sillä ympäristöllä niin väliä. Lähiseudullamme on myös niin kivat lenkkimaastot ihan kodin vieressä, joten kyllähän täällä viihtyy! Lisäksi rapussa ja kadulla tulee paljon vastaan rapsuttelevia ja ihastelevia ohikulkijoita :)

Monia tulevia yhteisiä vuosia odotellessa <3

Related posts

18 thoughts on “Vuosi koiranomistajina

  1. Hän on kyllä suloinen ja hymyilee tuossa kuvassa. Itselläni on ollut koiria, 2-3 samaan aikaan, 14-vuotiaasta asti eli apua, 26 vuotta! Tähän sisältyi myös opiskeluaika. Tosiaan moni asia olisi helpompaa ilman, mutta varmasti liiankin helppoa. Vaikea olisi olla ilman koiria. Vanhemman koiran äkillisen poisnukkumisen vuoksi pari vuotta sitten olin myös vain yhden koiran kanssa. Silloin myös huomasin, että kaksi on parempi. Yksi on välillä yksinäinen, koska tietenkin töiden vuoksi joutui myös olemaan päivät yksinään. Kahdesta on seuraa toisilleen ja pysyvät vanhemmatkin aina nuorekkaampina. Että varohan vain ;-)

    1. Tuo hymy on niin hellyyttävä! Voi, sinulla onkin ollut pitkä taival takana koirien kanssa. Kahdesta koirasta olisi varmasti ihan hurjasti seuraa toisilleen, meilläkin kun on hauva valitettavasti pikkuisen arka ja muita koiria pelkäävä tapaus, niin tekisi hyvää ikioma kaveri. Toistaiseksi kyllä uskon, että meillä tulee olemaan vaan yksi koira, mutta eihän sitä ikinä tiedä, heh ;)

  2. Meidän talouden toinen osapuoli niiiiin haluaisi koiran. Onneksi päädyttiin kerrostaloasuntoon oma- tai paritalon sijaan niin jää se koiran hankkiminen myöhemmäksi. ;) En ihan näe tässä asunnossa isompaa koiraa saati saksanpaimenkoiraa (ne kun on meidän suosikkeja).

    1. Voiei, koirakuume on paha tauti! Mutta ehkä se oikea aika tulee sitten myöhemmin ;)

  3. Niin ihana!!<3 Tuli hirveä ikävä edesmennyttä westie koiraa näitä kuvia katsellessa.. Koira on ihmisen paras ystävä<3

    1. Voih <3 Koira todella on, tässä tuo pikkuinen nukkuu tälläkin hetkellä sohvalla vieressäni ihan kiinni :')

  4. Siis vuodenko Telma jo on teillä ollut, tuntuu joltain puolelta vuodelta?! :D Mihin tämä aika menee…

    1. No sano muuta, aika on mennyt niiin nopeasti! Vuosi tässä tosiaan on ehtinyt jo vierähtää :)

  5. Ihana postaus! Kyllä pisti hymyn huulille tuo ensimmäinen kuva ja poikaystäväsi “mutta kun se hymyili” -kommentti :D Ihanaa syksyä teille <3

    1. Kiitos Susanna! Hihi, ei siinä voi itsekään olla toiselle vihainen kerjäämiselle sortumisesta, kun on noin hyvä syy :’D Kuin myös ihanaa syksyä <3

  6. Valokuvauksellinen, söpö pikkukoira :)
    Mun huomio kiinnittyi myös tuohon ihanan valkoiseen ja kuultavan lattiaan. Mikäköhän materiaali/maali se on?

    1. Hehe, Telma kyllä taitaa poseeraamisen ;) Lattia on valkoiseksi maalattua parkettia, oli tällainen jo edellisen asukkaan jäljiltä, mutta maalasimme itse vielä pari kerrosta päälle pintaa freesataksemme. Nyt en kuollaksenikaan muista mikä maali oli kyseessä, mutta voin kysäistä poikaystävältä ja palata tähän kun saan vastauksen :)

  7. Mistä tuo ihana koiran peti on? :)Näyttää ihan Hemtexin viltin kankaalta/kuviolta mutta viimeksi tiedustellessani heillä ei ollut lemmikkituotteita ollenkaan?

    1. Se on Peten Koiratarvikkeesta :) Kivan sisustukseen sopivan koiranpedin löytäminen ei ollut kyllä helppoa ja kävimme kaikki puljut läpi, mutta tuolta viimein tärppäsi!

Comments are closed.