Monthly Archives: June 2017

Kaivari6

Elämäni aakkoset

Luonnoksissani on pitkään pyörinyt Elämäni aakkoset -postaus ja nyt vihdoin sain tämän eetteriin. Kuvituksena muutama räpsy iltajätskeiltä alkukesästä – ihana että nyt on jo ihan vehreää verrattuna näihin kuviin! Nyt kuitenkin itse aakkosiin, ei niin vakavalla mielellä mietittyihin sellaisiin.

Kaivari2

Anton. No se tärkein ihminen elämässäni, pakkohan sillä oli aloittaa! Missähän olisin ilman tätä parempaa puoliskoani.

Breku. Päivän tärkein ateria, en ymmärrä miten jotkut elävät ilman aamupalaa. Perusbrekuni vaihtelee jogurtista ja marjoista tai hedelmistä ruisleipään, kananmuniin, smoothieen tai mikropuuroon. Vähän mitä sattuu tekemään mieli.

Carany oli nimimerkkini IRC-galleriassa aikoinaan, älkää kysykö mistä sen repäisin, koska ei ole hajuakaan. Yksi kaverini tunnusti vastikään, että olen yhä hänen puhelimessa tällä nimellä. Olisiko nimen päivitys mitään? :D

Despacito – biisi joka jää soimaan päähän pahimman korvamadon lailla ja jota on tanssittu ja laulettu ihan viimeistä päivää niin etkoilla, autossa kuin mökilläkin.

Ekstrovertti. Kaikkien tekemieni persoonallisuustestien mukaan olen ekstrovertti, enkä väitä vastaan. En ole mikään porukan äänekkäin rämäpää, mutta nautin kaikista sosiaalisista tilanteista ja ihmisiin tutustumisesta.

Kaivari1

Frendit – kaikkien katsottujen kertojen jälkeen laitan ne yhä silloin tällöin pyörimään, jos ei keksi muutakaan aivot narikkaan -katsottavaa. Osaan lähes kaikki vuorosanat ulkoa, mutta siltikään en ikinä kyllästy. Enkä pysty vieläkään päättämään suosikkiani arpoen Rossin ja Chandlerin välillä.

Gradu kolkuttelee koko ajan takaraivossa, hrrh. Ei yhtään innostaisi ryhtyä tuohon urakkaan, mutta pakkohan se on saada alta pois ja mitä nopeammin sen parempi. Syksyllä viimeistään alkaa puurtaminen!

Hymy on ehdottomasti se piirre, johon kiinnitän ihmisissä usein ensimmäisenä huomiota.

Ihana -sanaa viljelen aivan liikaa.

Järjestys ei ole paras ystäväni. Yksi paheistani on vaatehuone, jonne survon aina kaiken turhan pois tieltä, ja huone on yksi karmea kaaos. Vähän jopa hävettää miten epäjärjestelmällinen voi ihminen joskus olla.

Kahvi – ilman kupillista tai kahta ei päivä lähde käyntiin ei sitten millään! Muistan muuten miten joskus yläasteen lopussa tai lukion alussa opettelin juomaan kahvia, koska se oli mielestäni niin cool.

Kaivari5

Lidl on lempiruokakauppani. Erityismaininta herkulliselle myslileivälle, tuorepestolle ja valmiille hummukselle.

Mehiläisiä (ja ampiaisia) pelkään ihan mielettömästi. Tiedän etteivät varsinkaan mehiläiset tee mitään, mutta hyhh, pelkkä pörinän kuuleminenkin saa ahdistuneeksi!

Netflix -riippuvuudelleni ei näy loppua. Viimeisimpinä sarjavinkkeinä 13 Reasons Why ja poikaystäväni ja minun yhteinen koukutus Homeland. Myös Orange Is The New Blackin uusin kausi pitäisi korkata!

Omenalle olen tullut aikuisiällä yhtäkkiä allergiseksi. Ne on kuitenkin niiin hyviä, joten välillä typerästi uhmaan ja syön silti yhden. Sitten valitan kun kurkkua kutiaa.

Persikkakarkit on ihan paras irtokarkki, mieluiten Makuunin laarista. Löysin ne vasta poikaystäväni myötä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja hei kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Q hair oli ainoa mitä keksin näin haastavalla kirjaimella, haha. Kehujen arvoinen kampaamo!

Kaivari3

Ruisrock – kuten jo mainittua olen menossa Ruissiin tänä kesänä elämäni ensimmäistä kertaa! Vähän festariummikkoa jännittää, mutta kaikki ovat kehuneet Ruissia aina niin paljon, että täytyyhän se vihdoin päästä kokemaan.

Sushi on yksi lempiruuistani ja siihen iskee aina ihan hillitön himo. Suosikkiraflani ovat Helsingin Sushibar & Wine sekä Tampereella Maka Sushi!

Telma – meidän pieni karvapallero! Alkuperäinen kasvattajan antama nimi oli muuten Taika, mutta pennun tultuakin meille päädyimme vaihtamaan sen enemmän omalta tuntuvaan nimeen – nyt en voisi kuvitellakaan Telmaa parempaa valintaa.

Unesta en voi saada tarpeekseni. Olen hyväksynyt sen, että musta ei varmaan ikinä tule aamuihmistä, koska yksinkertaisesti rakastan nukkumista liikaa.

Vaasa – kaupunki jota ei varsinaisesti jää ikävä, mutta jossa vietin ihan parhaat opiskeluvuodet. Huikea opiskelijakaupunki!

Whatsapp on varmasti eniten käyttämäni appi, mutta en voi sietää että koko ajan tulee ilmoituksia viesteistä. Pidänkin ryhmäkeskustelut lähes poikkeuksetta aina mykistettynä ja kurkistan niihin silloin kun ehdin.

Kaivari6

Xylitol koska en keksinyt muutakaan, mutta purkkaa on kyllä aina oltava laukussa. Yleensä muut myös pummivat meikäläiseltä ja on pahin virhe ottaa purkkapussi esiin vaikka koulun ruokalassa.

Ystävät – ehkä vähän klisee mutta ilman heitä olisi aika tyhjä fiilis. Olen onnellinen paitsi nuoruudesta asti kestäneistä ystävyyssuhteista myös opiskeluvuosien myötä syntyneistä ja työn mukanaan tuomista tuoreemmista sellaisista.

Zero – juoma johon olen koukussa. Miten Cokis vaan voi maistua niiin hyvältä, mieluiten lasipullosta vielä.

Åbo – miten niin oli vaikea keksiä hehheh. Turussa olisi kiva käydä kesällä muutenkin kuin Ruississa, poikaystävä on halunnut pitkään testaamaan Kaskis-raflan.

Äiti – ei tälle tarvita perusteluja, äiti on paras. Hän ei muuten edelleenkään oikein uskalla lukea blogiani, isä sen sijaan on varmasti blogini lojaalein lukija!

ÖÖÖ nyt on takki tyhjä enkä keksi enää mitään.

Related posts

Portobelloburgeri1

Portobello-burgerit

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Puhtaasti kotimainen ja Champ

Portobelloburgeri2

Pitkästä aikaa taas reseptijuttuja – näille on ollut aina kovasti kysyntää, joten teen ruokajuttuja tosi mielelläni. Lisäksi samalla tulee itse inspiroiduttua uusista ruokakokeiluista, mikä on kätevää kun laiskuus meinaa iskeä ;) Tällä kertaa mennään kesäteemalla! Näin kerrostalossa ei ole grilliin mahdollisuutta ja otankin aina kaiken ilon irti mökillä ollessa, mutta herkullisesta kesäruuasta voi nauttia missä tahansa oli grilliä tai ei. Halusinkin kehittää jonkin kivan reseptin, jota voisi valmistaa paitsi siellä kesämökillä myös ihan kotoa käsin tuikitavallisina arkipäivinä.

Tällä kertaa reseptin tähtenä ovat Champin kotimaiset viljellyt sienet. Kauppojen hyllyltä löytyy hyvä valikoima Sirkkalehtimerkillä varustettuja sieniä ympäri vuoden ja olenkin monesti maininnut, kuinka etenkin täytetyt herkkusienet ovat suuri suosikkini jo lapsuudesta asti. Nyt kuitenkin halusin käyttää portobelloja, jotka ovat niinikään tuttu raaka-aine muun muassa aiemmasta reseptistäni täältä. Portobellot ovat suuria ruskeita herkkusieniä, jotka ovat kaikessa näyttävyydessään paitsi kauniita myös hyvin monikäyttöisiä. Portobellot voi aiemman reseptini mukaisesti täyttää tai käyttää pizzan tapaan vaikkapa pohjana, me kuitenkin innostuimme poikaystävän kanssa kokeilemaan vegeversiota burgereista käyttäen portobelloa pihvin sijaisena. Alta löytyy helppo resepti!

Portobelloburgeri7 Portobelloburgeri5 Portobelloburgeri4

Portobelloburgerit kahdelle

2 portobellosientä
hampurilaissämpylät
rucolaa
punasipulia
voita
oliiviöljyä

valkosipulia
punainen paprika

Valmista kastikkeet alempien ohjeiden mukaisesti, laita tekeytymään jääkaappiin burgereiden teon ajaksi. Pilko paprika renkaiksi, leikkaa valkosipuli pieniksi paloiksi ja punasipuli suikaleiksi. Karamellisoi punasipuli paistamalla sitä pannulla voissa. Poista portobelloista kanta, huuhtele hattuja ja kuivaa kevyesti. Paista hattuja pannulla oliiviöljyn ja valkosipulin kanssa – laita myös hampurilaissämpylät pannulle kuumenemaan ja saamaan kevyesti pintaan väriä. Kun portobellot alkavat hieman kutistua pannulla ne ovat valmiita “pihvejä” burgerin väliin muiden haluamasi täytteiden kuten rucolan, punasipulin, paprikasiivujen ja feta- sekä avokadokastikkeen kera!

Fetakastike
fetajuustoa
turkkilaista jogurttia
sitruunaa

timjamia
suolaa & pippuria

Avokadokastike
1 avokado
puolikas chili
sitruunaa
oliiviöljyä
suolaa & pippuria

Portobelloburgeri3 Portobelloburgeri1

Lopputulos oli todella hyvä ja maistuva ilman lihaakin! Eikun kokeilemaan – olit sitten kotikeittiössä tai mökillä grillin äärellä :)

Related posts

Split3

Snapshots from Split

Valmistellessani laajempaa vinkkilistausta Kroatiasta tajusin, etten ole laittanut vielä lainkaan kuvia Splitistä. Olikin pistettävä nämä omaan postaukseensa, jotta tuosta ravintola- ja majoitusvinkkejä sisältävästä postauksesta ei tulisi ihan kilometrin mittainen. Reissusta on toki kulunut jo viikkoja, mutta matkakuume jyllää tällä hetkellä jo taas ihan täysillä, joten palaan mieluusti näihin kuviin – toivottavasti tekin ;)

Olimme suunnitelleet päiväreissua Splitiin ja alunperin oli tarkoituksena pyhittää sille yksi päivä joko Viniscestä tai Brelasta käsin. Lopulta päädyimmekin tänne puoliksi sattumalta, kun Hvarille Splitin satamasta suunnatessamme olimme katsoneet lautan aikataulut väärin. Lautta olikin lähdössä vasta iltapäivästä, joten odottelua jäi useampi tunti. Niinpä ostimme liput lauttaan valmiiksi, jätimme auton satamaan ja lähdimme tutkimaan Splitiä. Saimme siis loppupeleissä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, joten onni meidän huolimattomuudessa, hehe!

Split3 Split5 Split7 Split6

Meillä oli aikaa lähinnä tutkia vanhaakaupunkia, joka lieneekin se tunnetuin kaupunginosa Splitistä. Pakko myöntää, että täällä alkoi äkkiä ahdistaa väenpaljous (ja joka kulmassa kuuluva suomen kieli) hiljaisen Viniscen pikkukylän jälkeen, emmekä olleet edes pahimpaan turistiaikaan liikenteessä. Voin siis vaan kuvitella minkälainen tungos on keskikesästä! Kaiken kaikkiaan toukokuun loppu oli kyllä täydellinen aika matkustaa Kroatiassa, sillä lämpöä oli juuri sopivasti, mutta turisteja ei ollut liiaksi.

Kiertelimme tunnelmallisessa ja värikkäiden rakennusten täyttämässä vanhassakaupungissa aikamme, kunnes vatsat alkoivat kurnia ja pysähdyimme lounaalle. Ravintolavinkkinä aivan vanhankaupungin ytimessä sijaitseva BEPA! Söpö pastellinvärein sisustettu terassi erottuu edukseen kaupungin katukuvasta, emmekä olleet ainoat tänne eksyneet. Listalta löytyy kaikkea burgereista bowleihin ja itsetehtyihin mehuihin – oma punajuuri-sandwichini oli tosin pikkuisen pettymys, mutta poikaystävältä maistetun annoksen ja yleisen fiiliksen perusteella suositus tälle ;)

Split10 Split2 Split8 Split1

Split ja vanhakaupunki olivat herttaisia ja kiva nähdä, mutta olimme ihan tyytyväisiä, ettemme viettäneet täällä useampaa päivää ainakin kun aika oli näin rajallinen. Muutama tuntikin riitti hyvin saamaan ainakin jonkinlaisen kuvan kaupungista, vaikka nähtävää olisi varmasti ollut enemmänkin :) Kuten moni teistäkin myös minä suosittelen nappaamaan Splitistä lautan jonnekin edustan saarille – seuraavasta kohteestamme Hvarista kirjoittelin muutaman sanasen aikaisemmin täällä!

Related posts