Koulu2

Viimeisiä viedään

Maaliskuun loppu lähestyy pian ja se tarkoittaa myös opiskelujen käymistä vähiin. Suurin osa läsnäoloa vaativista maisterikursseistani on jo tässä vaiheessa kevättä päättynyt ja jäljellä on enää ranskaa sekä yksi graduun valmistava tutkimusaiheinen kurssi. Unohtamatta tietenkään käynnissä olevaa englannin verkkokurssia ja erinäisiä kevään pääainekursseihin liittyviä palautuksia, joita on to do -lista pullollaan. Hommat eivät siis suinkaan ihan heti lopu, vaikka muutaman viikon päästä ei enää tarvitsekaan kuluttaa kirjaston penkkiä täällä Vaasassa.

Koulu3

Kevään henkilöstöjohtamisen pääainekurssit ovat olleet kyllä antoisampia kuin syksyn kurssit, joista moni oli suoraan sanottuna pettymys niin sisällöllisesti kuin organisoinninkin puolesta. Nyt on saanut hieman enemmän irti kiitos inspiroivan ja osaavan proffan, joka on kursseillaan teettänyt myös paljon käytännön harjoituksia, joista uskon olevan hyötyä tulevaisuudessa. Vaikka kuten vuoden alussa kirjoitin, en yhäkään ole sataprosenttisen varma, onko HR oma alani tulevaisuudessa vai ei, mutta onneksi sitä ei tarvitsekaan vielä tietää, joten turha murehtia nyt!

Näillä kevään pääainekursseilla suoritustapa on virkistävän erilainen, ja saamme itse valita useammasta eri moduulista kuinka monta niistä suoritamme määrittäen näin arvosanaa itse. Palautusaikaakin olisi poikkeuksellisesti jopa elokuun loppuun saakka, ja totesin alussa kuinka pelkään itseni tuntien jättäväni kaiken viime tinkaan, mutta olenkin päässyt homissa jo hyvin alkuun. Jotain kehitystä siis tapahtunut omissa opiskelumetodeissa ja ajankäytön suunnittelussa tässä vuosien mittaan.. :D Auttaa kyllä myös hurjasti kun on ystäviä samassa pääaineessa ja voimme tsemppailla toinen toisiamme niinä hetkinä, kun ei millään huvittaisi puurtaa.

Koulu1 Koulu2

Hommia tosiaankin riittää ja lisäksi meneillään on ollut yksi kiireisimmistä kuukausista blogitöiden osalta, mutta toistaiseksi olen saanut pidettyä kaikki langat käsissä. Ei auta kun seurata tiukasti kalenteria ja to do -listaa priorisoiden kiireisimpiä tehtäviä, niin kyllä kaikki taas järjestyy kuten asioilla on aina tapana. Jotenkin en kyllä ole ainakaan vielä edes varsinaisesti ehtinyt stressata työmäärää, ehkä olen keskittynyt iloitsemaan siitä, kuinka muutaman viikon jälkeen pääsen ihan oikeasti asettumaan Helsinkiin. Ei sillä, etteikö viikonloppuna olisi ollut ilmassa pientä haikeutta meidän porukan viettäessä iltaa luultavasti viimeistä kertaa yhdessä näissä maisemissa.

Tällainen kevyt päivitys opiskelujen saralla – eikun taas kiinni arkeen ja uuteen viikkoon! Tehokasta maanantaita kaikille ja erityistsempit muille kanssaopiskelijoille kevään pakerruksiin :)

Related Post

5 thoughts on “Viimeisiä viedään

  1. Olen itsekin loppupään opiskelija joka on aina miettinyt HR työtä, nyt olen 6kk tehnyt traineeta ja voin suositella, sitä kautta pääsee näkemään onko se HR/mikälie se oma juttu :) olen ainakin itse tykännyt tästä, mutta ei sitä ikinä tiedä minne päätyy:)

    1. Hei mahtava kuulla, että olet saanut trainee-paikan ja tykännyt! Traineesta olen itsekin nyt innostunut ja näillä näkymin aion hakea harjoitteluun joko syksyllä tai vuoden päästä keväällä, hieman riippuen koska teen gradun :) Sen myötä tosiaankin pääsisi kurkistamaan mitä ala oikeasti käytännössä on. Kiitos kommentistasi Lina!

  2. Alkaa tosiaan käymään vähiin lukuvuosi pikkuhiljaa! Tai no muutama kuukausihan sitä vielä on, mutta aika menee niin nopeasti, että kohta se kesäkuun alku jo on! Varsinkin kun toukokuu saattaa kuulemma olla melko kevyt ellei ole rästitöitä. Ihan tajuttoman nopeasti mennyt tämä ensimmäinen lukuvuosi.

    Työmäärä ei silti lopu, tuntuu välillä että hukun raportteihin! Meillä kun jokaisesta labratyöstä pitää sellainen kirjoittaa ja töitä saattaa olla se neljä viikossa. Toki helpommalla pääsisi kun kirjoittaisi mokoman samana päivänä, mutta kun se huono itsekuri ja aloittamisen vaikeus niin tuppaa kasaantumaan ja sitten kirjoitan useamman kerralla, joko inspiksen iskiessä tai deadlinen kolkutellessa. :D En käsitä miksi se menee tuohon, kun kuitenkin tykkään kirjoittamisesta eikä noiden edes pitkiä tarvitse olla…

    Vertaistuki on kyllä tosi tärkeää. Mulla oli tammikuun alussa vissiin joku lomaltapaluumasennus, kun tuntui että en osaa niitä kemian laskuja ja olen muutenkin ihan väärässä paikassa. Sanoin tuolloin yhtenä aamuna opettajalle, että en tee tänään työtä vaan menen tekemään kirjallisia hommia. Seuraavalla tauolla kolme luokkalaista kävi kyselemässä ystävälliseen sävyyn, että miksi en tee tänään töitä ja he kuuntelivat kun purkauduin fiiliksistäni. No, tuo tunne onneksi meni ohi, mutta kyllä tässä on pitkin lukuvuotta puolin ja toisin tsempattu toinen toisiamme ja yhdessä manailtu. :D

    Tsemppiä sinullekin loppukevääseen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *