Kuluttamisesta ja omasta ostokäyttäytymisestä

Vaihdon lähestyessä yksi kauhistusta herättävä asia oli, miten saan pakattua puolen vuoden vaatteet yhteen ainoaan matkalaukkuun. Se tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta, mutta lopulta sain kuin sainkin valittua vaatekaapistani mukaan lähtevät vaatteet. Rajatun garderobin kanssa eläminen on ollut itse asiassa aika opettavaista ja olen ymmärtänyt, miten vähällä loppupeleissä pärjää. Tämä mukana oleva vaatemäärä on riittänyt yllättävän hyvin (joskin suurimman osan kesävaatteista jättäminen Suomeen ei ollut fiksu veto), ja vaikka välillä tuntuukin, että samat retkut ovat päällä päivästä toiseen, on tällaisen suppeamman vaatekaapin kanssa kuitenkin varmasti helpompaa, kuten olen monen muunkin kuullut sanovan. Uskonkin, että Suomeen kesällä palatessani on edessä vaatekaapin karsimista!

Kulutus1

Minulta on joskus aikaisemminkin pyydetty postausta kuluttamiseen liittyen, ja vaikka en koe olevani mikään malliesimerkki ja parannettavan varaa yhä olisi, ajattelin silti kirjoittaa ajatuksistani. Olen omassa kuluttamisessani kiinnittänyt viime vuosien aikana huomiota muutamaan seikkaan. Ensinnäkin nykyään harvemmin menen kauppoihin etsiäkseni ihan vaan jotain kivaa, siinä missä nuorena kaupoilla tuli notkuttua useamminkin. Lieneekin paras keino vähentää heräteostelua, kun pysyy yksinkertaisesti poissa kaupoilta. Nuorempana saatoin usein myös harrastaa tuotteiden palauttelua – tiedättehän, kun kaupassa empii onko tämä kuitenkaan kiva, ja lopulta päätyykin palauttamaan sen. Pahimmassa tapauksessa vaate on saattanut joskus palautuksen sijaan jäädä hintalappuineen nurkkiin pyörimään – nousee ihan karvat pystyyn pelkästä ajatuksesta ja jopa hävettää sanoa tuo ääneen. Nykyään jotain ostosta empiessäni tiedän tämän tunteen kertovan siitä, etten oikeasti halua tai tarvitse tätä, jolloin vaate jää kauppaan jo alkuunsa. Hyvä keino harkitumpaan shoppailuun on myös esimerkiksi kauden vaihtuessä miettiä etukäteen, mitä tarvitsee ja tehdä vaikka konkreettinen lista, jossa pysymisen myötä ei tule ostettua turhaan ylimääräistä.

Shoppailuni on vuosien saatossa ylipäätään vähentynyt, sillä olen tullut myös tietoisemmaksi materiaalien suhteen, ja syynään materiaalilappuja niin ketjuliikkeissä kuin kalliimpien brändienkin kohdalla (tunnetusti hinta ei aina ole tae laadusta!). Parin viime vuoden aikana olen ostanut ehkä kaksi tekokuituista neuletta ja nekin sen takia, etten ole viitsinyt panostaa johonkin erikoisempaan vaatekappaleeseen. Pääasiassa suosin kuitenkin luonnonmateriaaleja, ja laatuun panostamalla sekä vaatteista tai asusteista huolehtimalla ne saa kestämään vuosia eteenpäin, esimerkiksi juuri monet neuleet ovat edelleen loistokunnossa vuosienkin takaa. Ei määrä vaan se laatu – ei mikään turha klisee ja mielummin hankinkin yhden täydellisen ja laadukkaan yksilön kuin monta halvempaa, jotka eivät palvelekaan enää ensi kautena. Esimerkkinä viime vuodelta Tiger of Swedenin harmaa pooloneule, jota käytin koko syksyn ja talven, kuten ehkä asuista saattoi huomatakin, heh.

Kulutus2

Yksi asia jota en kuluttamisessa ymmärrä on se, miten ostetaan tietoisesti jokin tuote, jonka elinkaari on lyhyt. Tämä on asia, joka kummastuttaa minua suuresti – ihan jo rahanmenonkin takia! Esimerkkinä nostettakoon nyppääntyvien tekokuituneuleiden lisäksi Vuittonin suositut shaalit, joiden laatua on parjattu vuosien aikana ja moni tietää huivin menevän huonoon kuntoon nopeasti. Silti niitä ostetaan, ja tätä en yksinkertaisesti ymmärrä, erityisesti siis silloin kun on todella tietoinen tuotteen heikosta laadusta. Toinen puistattava monesti kuulemani lause on “ostan tämän ja voin heittää sitten pois”, enkä siedä tällaista ajattelua lainkaan. Mikä määrä täysin turhaa jätettä tällaisen ajattelun seurauksena syntyy.

Olen jäsenenä muutamissa Facebookin merkkiryhmissä, ja niiden menoa seuratessa en voi välillä kuin miettiä, että mitä ihmettä – ostamisen huuma näissä on toisinaan ihan käsittämätöntä. Hämmentävin kerran näkemäni kommentti tällaisessa ryhmässä oli, kun joku pyysi muilta ehdotuksia, mitä kivaa voisi ostaa merkiltä X. Pakko siis saada jotain, vaikka ei mitään edes itse halua saati tarvitse. Lisäksi kannatan kierrättämistä ja laitan itsekin kiertoon vaatteita tai asusteita, jotka eivät enää pääse itsellä arvoiseensa käyttöön, mutta sitä en ymmärrä, mihin tahtiin näilläkin kirppiksillä esimerkiksi laukkuja ensin ostetaan ja sitten viikon päästä myydään, kun ei miellytäkään. Tottakai jokainen meistä tekee joskus hutiostoksia ja niin allekirjoittanutkin, mutta tämä on silti ilmiö, joka itseäni ihmetyttää.

Kulutus3

Kuten todettua, en voi pitää itseäni minään malliesimerkkinä ja tuntuu toisaalta tekopyhältä paasata kuluttamisesta, kun itselläkin olisi vielä parantamisen varaa. Joku varmasti ajattelee, kuinka pärjäisin esimerkiksi vähemmällä määrällä takkeja tai muutaman valkoisen puseron sijaan yhdellä. Enkä voi väittää, ettenkö itsekin saisi mielihyvää jonkin uuden kivan jutun ostamisesta – viimeksi pari viikkoa sitten iloitsin postauksessakin vilahtavista ihanista kesäkengistä.

Jonkun silmissä myös bloggaaminen ja uusien ostosten esittely on varmasti kulutuskulttuurin ylläpitämistä, mutta ehkä juuri vastapainona tälle halusinkin tuoda esiin omia ajatuksiani. Ja tosiaan vaikka uusiakin juttuja täällä näkyy, pyrin kuitenkin ohessa korostamaan sitä, miten asuissa on paljon myös samoja vanhoja vaatekappaleita inspiroiden yhdistelemään niitä uudelleen. Opittavaa oman ostokäyttäytymisen kanssa varmasti vielä on, mutta pienikin askel kohti parempaa on aina hyvä, eikö? :) Minkälaisia ajatuksia kuluttaminen herättää teissä?

Related posts

22 thoughts on “Kuluttamisesta ja omasta ostokäyttäytymisestä

  1. Mä voin niin samaistua tuohon FB-ryhmä myyntitouhu ihmettelyyn! Ensin hehkutetaan,kun nyt on löytynyt unelmien laukku ja sitten viikon päästä laukku onkin myynnissä kun ei ollut oma juttu.. Mulle ei vaan mee jakeluun,etenkin kun kyseessä on vielä mahdollisesti jopa parinkin tonnin laukku :D

    1. Jep, ei mene jakeluun täälläkään! Ehkä siinä jotenkin sumentuu, kun on kaikkea mahdollista saatavilla ja siinä huumassa unohtuu mitä oikeasti haluaa/tarvitsee. Noh, meitä on moneksi :)

  2. Tästä asiasta riittäisi puhuttavaa vaikka kuinka! On hyvä, että asiaa tuodaan enemmän esiin, joskin myös tuotantoketjuihin olisi ketjuliikkeiden (ja miksei muidenkin) osalta hyvä saada läpinäkyvyyttä. Monesti puhutaan enenevässä määrin juuri materiaalilapun tarkasta syynäämisestä, mutta entä valmistusmaa? Se on nykyään itselläni se viimeinen “check” ennen ostopäätöksen tekemistä. Tavoitteenani olisi ostaa lähinnä Euroopassa valmistettua (ja tässäkin esim. Turkin asema on hyvin kyseenalainen) tai sitten tuotteita, joiden tiedän olevan vastuullisesti tehtyjä, joskin juuri läpinäkyvyyden puutteesta johtuen homma on tehty asiakkaille hyyyyyvin haastavaksi – se pelkkä maamerkintä kun ei todellakaan kerro kaikkea.

    Tästä johuten esimerkiksi Marimekon uudistunut tyylisuunta on hieno juttu – ehkäpä vielä tulevaisuudessa tulee hankittua enenevässä määrin esimerkiksi heidän vaatteitaan.

    Ja tuosta vaihtoon yhdellä matkaukulla lähdöstä olen itsekin vähän hämilläni. Sveitsissä kun on kuitenkin kaikki vuodenajat talvesta kesään, ja toiveissa olisi vaeltaa (eli vaelluskengät olisivat ihan ehdottomat) niin mitenkä ihmeessä saan kaiken kun pelkät kengät vievät niin paljon tilaa! En myöskään ole sellainen “ostetaan paikan päältä”-shoppailija, sillä tykkään ostaa harkitusti hyvälaatuista ja aikaa/kulutusta kestävää, eikä Sveitsin hintataso ole optimaalinen mainitunlaisten hankintojen tekemiseen. Nähtäväksi jää.. :)

    1. Kiitos taas fiksusta kommentista ja hyvä kun otit myös vastuullisuuspuolen esiin! Aiheesta riittäisi kyllä puhuttavaa vaikka kuinka ja monelta kantilta. Täytyy myöntää, että tämän suhteen olisi itse vielä petrattavaa ja olisi kiinnitettävä enemmän huomiota valmistusmaahan.

      Kengät veivät kyllä pirun paljon tilaa matkalaukussa, ja esimerkiksi salilenkkarit ja korolliset nilkkurit jouduin ostamaan täältä, kun ei yksinkertaisesti ollut kaikelle tilaa. Minäkin halusin kuitenkin pakata mahdollisimman kattavasti, jotta ei tarvitsisi turhaan ostaa täältä jotain, mitä löytyy entuudestaan Suomesta – lukuunottamatta noita edellämainittuja. Yllättävästi sitä sai sitten kuitenkin elämänsä pakattua! Toivottavasti pääsen kimpsuineni ja kampsuineni helposti vielä kotiinkin täältä :D

  3. Tärkeä ja ajatuksia herättävä (/jakava) aihe, oli hienoa kuulla tuntojasi tämän suhteen! :)

    1. Kiitos Ida – ihana kun kommentoit! Aina arvelluttaa julkaista jotain omien ajatusten kera, joten mukava kuulla että tykkäsit :)

  4. Nyt ehkä viimeisimmän vuoden aikana oon itsekin alkanut kiinnittää enemmän huomiota omaan kuluttamiseen ja ostokäyttäytymiseeni, ja ihan erityisesti materiaaleihin. Mustakin on tullut se pesulaput tarkkaan syynäävä ja vaikka edelleen tulee ostettua niitä ns. “huonompia vaihtoehtoja”, niin tiedostan sen ja pidän niistäkin vaatteista niin hyvää huolta kuin pystyn. Se, mihin mun pitäisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota on, etten ostaisi tarpeeseenkaan vaan jotain, mikä on ihan tarpeeksi hyvä, vaan jaksaisin oikeasti etsiä sen täydellisen version, joka pysyisi matkassa mukana parhaimmillaan vaikka koko loppuelämän ajan!

    1. Hienoa kuulla! Ja tosiaan, kyllä tekokuituja löytyy yhä omastakin kaapistani, esimerkiksi useat keveät puserot ovat polyesteria, mutta ovat säilyneet useita vuosia käytössäni eivätkä menneet miksikään pesuista huolimatta. Pari silkkipaitaa omistan, mutta olen niin himskatin laiska silittäjä, että tarvitsen arkikäyttöön tuollaisia mahdollisimman helppoja vaatekappaleita :D Esimerkiksi juuri neuleiden suhteen olen kuitenkin aika ehdoton ja niihin panostan mielelläni.

      Hyvä pointti myös tuo täydellisen yksilön odottaminen – jos jotain vaatetta ei löydy sellaisena kuin etsii, niin sitten se on “meant to be” ja mielummin jättää kauppaan. Itselläni esimerkkinä vihreä liehutrenssi, onneksi en ostanut aikaisemmin ihan kivaa versiota, kun myöhemmin tuli vastaan se täydellinen!

      Kiitos Pinja kun kommentoit, kiva lukea teidän ajatuksia :)

  5. Mukava lukea ajatuksiasi aiheesta :) Pitäisi kyllä itsekin saada tavaksi toi materiaalien tarkistaminen. Neuleiden kohdalla sen muistan vielä tehdä, mutta muiden vaatekappaleiden kohdalla se unohtuu. :(

    1. Kiitos Oona – kiva kuulla! Ylempään kommenttiin vastasinkin, että kyllä tekokuituja löytyy myös minunkin kaapistani ja esimerkiksi keveissä puseroissa polyesteri ei itseäni haittaa – päinvastoin puserot eivät rypisty helposti (maailman laiskin silittäjä, heh) ja ovat säilyneet runsaasta käytöstä ja pesusta huolimatta hyvänä. Neuleiden suhteen olen itsekin tarkin :)

  6. Itse olen nykyään tosi tarkka mitä ostan ja mistä ostan. Mietin pitkään miksi ostan ja sopiiko esimerkiksi jokin vaate yhteen muiden vaatteitteni kanssa. Minulla on aina ollut lähtökohta että laatu ennen määrää, mutta ihan kokonaan lopetin halpavaatteiden ostamisen jotka ovat pelkkää keinokuitua, joskus 2-3 vuotta sitten. Ne kun ovat jo yhden käyttökerran tai yhden pesukerran jälkeen nukkavieruja, muodottomia, värit lähteneitä ja kutittavat päällä.

    Tein koneella listan vaatekaapin kulmakivistä, mitä haluan että kaapissani on. Ja sitten lähdin karsimaan, vein kaikki ylimääräiset kirpputorille. Nyt ajattelin tehdä tämän vielä uudestaan ronskimmalla kädellä. Haluan että siellä on ne perus hyvät vaatteet kunnossa: luotto t-paidat, hyvät tummansiniset farkut, hyvä neule jne. Ja sitten siihen päälle voi aina ostaa jonku ihanan värikkään pikkulaukun tai kesäkengät, mutta tietenkin niissäkin panostan laatuun.

    En kiertele kaupoissa enää ikinä, katselen aika paljon asioita nettikaupoista. Lisäksi luen paljon tuotteista ennen ostoa, juuri muiden kokemuksia tuotteen laadusta. Sitten teen täsmäiskun johonkin kauppaan, ja haen vain tämän tuotteen. Näin en osta mitään hetken mielijohteesta.

    Tosi moni kaverini miettii, miten minulla on opiskelijana varaa kaikkiin merkkituotteisiin ja siihen että sisustan kotini muullakin kuin Ikealla. Mutta se johtuu ihan vain säästämisestä, harkintakyvystä ja siitä että laatu menee määrän edelle. Kuolasin yhtä laukkua vuoden, ja päätin että kun olen tehnyt kandini valmiiksi, niin ostan sen laukun, jos edelleen haluan sitä niin paljon. Minulla oli koko vuoden aikana rahat laukun ostoon, mutta halusin olla ihan varma. Kun kandi oli rekisterissä niin kipitin kauppaan hakemaan kyseisen laukun. Tiedän että joidenkin tuotteiden kohdalla ei voi viivytellä näin kauaa, kun tuotteilla on omat sesonkinsa ja jotkut tuotteet ovat niin suosittuja, että pitää ostaa heti jos sen haluaa saada. Mutta onneksi tämä laukku on sen verran klassikko. :D

    Olisikin muuten kiva saada sulta postaus, mitä kaikkea otit loppujen lopuksi vaihtoon mukaan? Itseäni juuri stressaa tämä, miten ja mitä pakata kun lähtee vaihtoon.

    1. Hei ihailtavaa omistautumista asialle! Tuollaisen listan tekemistä voisi harkita itsekin, tosiaan kun Suomeen palaan on tehtävä kunnon suursiivous vaatekaapille. Samoilla linjoilla sinun vaate/asustefilosofian suhteen – kun vaatekaapin peruspilareiden pohja on kunnossa, niin voi hyvin leikitellä kausijutuillakin, värikkäillä asusteilla tms.

      Merkkituotteet herättävät aina toisinaan ihmettelyä, mutta kullakin on niin omat tottumuksensa ja preferenssinsä säästämisen ja kuluttamisen suhteen, että kukin tyylillään. Esimerkkinä itselläni kuluu kuukaudessa todella vähän rahaa juhlimiseen (täällä vaihdossa toki tullut juhlittua enemmän, mutta normaalisti Suomessa), siinä missä monet käyvät ulkona viikottain ja jo tässä säästää useita kymppejä.

      Postausta tuosta aiheesta olen miettinytkin ja sitä on taidettu toivoa ennenkin, mutta en ole keksinyt, millä tavoin toteuttaisin postauksen.. Kuvaamalla vaatteita, tekemällä kollaasin vastaavista vai miten? Jos keksin järkevän keinon, niin palaan tähän ;) Kiitos vielä kommentistasi, oli tosi mielenkiintoista lukea omista ajatuksistasi näin kattavasti! Sain lisäinspiraatiota omaankin vaatekaappiprojektiini :)

  7. Hieno postaus! Oon aivan samaa mieltä siitä, että en ymmärrä miksi ihmiset maksaa yli 400 euroa lv:n huivista johon tulee heti langanvetoja ja muita. Jos minä ostaisin monen sadan euron huivin, olettaisin ettei sitä tarvitse käyttää ylivarovaisesti ja varoen kaikkea mahdollista. Ja myöskään hinta ei välttämättä kerro laadusta. Näkee paljon merkkineuleitakin, mitkä ovat keinokuituja ja silti hinta on paria sataa. Musta on surullista kun ketjuliikkeissä kysyy ei keinokuituisia vaatteita (varsinkin neuleet) nii esim vilassa lähimpänä oleva oli 50% puuvillaa. Ja tämä akryylin valtakausi ei lopu niin kauan kuin akryylivaatteiden osto jatkuu..

    Oletko muuten pohtinut ikinä miksi ihmiset haluavat ostaa aina sitä merkkitavaraa vaikka käytännössä saman tuotteen saisi ei-merkillisenä paljon edullisemmin. Esimerkkinä vaikka acnen huivit. 100%villaa ja hinta kolminumeroinen. Puhdasta villaa olevia samanlaisia huiveja saa alle viidellä kympillä ja ainoana erotuksena on vain puuttuva merkki huivin reunassa.

    1. Kiitos ja mahtavaa että osallistuit keskusteluun jättämällä kommentin! Tekstissä mainitsinkin, että hinta ei tosiaankaan ole tae laadusta, ja yhtä lailla kalliilta brändeiltä voi löytä vaatteista tekokuituja siinä missä ketjuliikkeiltäkin. Materiaalilappuun on siis syytä kiinnittää huomiota oli brändi mikä tahansa :) Olen muuten monesti pistänyt merkille, miten ketjuliikkeissä miesten osastolla on esimerkiksi juuri neuleita paljon enemmän luonnonkuituisina kuin naisten, ja jaksan aina ihmetellä asiaa! On kuitenkin kiva, että esim. H&M:lle on tullut myös Premium Quality -mallisto, josta saa mm. täysvillaisia tuotteita edullisesti.

      Hyvä ja mielenkiintoinen pointti tuo merkkiuskollisuus – kyse varmasti lähinnä hyvin brändätystä tuotteesta ja hypestä sen ympärillä. Toisaalta moni on varmasti myös tykästynyt huivissa sen muhkeaan kokoon ja hyvään värivalikoimaan. Paha kommentoida, kun itsekin omistan Acnen huivin ja varmasti näkemällä vaivaa olisin löytänyt vastaavaa muualtakin.

  8. Itselläni ainakin Vuittonin huivit pysyneet hyvinä, toinen on jo ollut 3 vuotta käytössä. En erityisemmin varo sitä, käytän sitä milloin missäkin.

    Mutta jokaisen kuluttaminen on tietenkin erilaista – eikä sitä aina tarvitsekaan ymmärtää. Jokaisen ihmisen preferenssit ovat erilaiset. Joku ei ymmärrä kallista huivia, joku ei kalliin kameran hankintaa. Mutta pitää myös muistaa se, että toisen kallis saattaa olla toisen halpa. Kulutustottumuksia on niin paljon erilaisia.

    1. Hyvä kuulla, että sinulla on kestänyt käyttöä :) Muistan yhden blogikirjoituksen, jossa kirjoittaja kertoi ostaneensa huivin, vaikka on kuullut sen menevän huonoon kuntoon – tällaista ajattelua karsastan ja siitä oli pointissani kyse, ei siis niinkään itse huivin hinnasta. Kulutustottumukset on meillä jokaisella tosiaan omanlaisensa, sitä ei käy kiistäminen!

  9. Todella ajankohtainen postaus itsellenikin! Viime viikolla muuttokasseja pakatessani en voinut muuta kuin puistatellä päätäni vaatekaapin tyhjennyksessä. En todellakaan tarvitsisi yhtään retkua kaappiini, mutta samalla tuntuu ettei juuri mikään vaate ole täydellisen kiva. Oikeastaan viime vuoden lopulla päätin, että tästä eteenpäin ostan vain täydellisiä vaatteita, niin materiaalilta kuin istuvuudeltaan. Ei todellakaan se määrä vaan laatu. Tarkoituksena on viedä iso läjä vaatteita kirppikselle, piti tehdä se jo alkuvuodesta, mutta kevään ikävät tapahtumat ovat ohjanneet ajatuksia ja aikaa muualle. Toukokuussa on kuitenkin vihdoin sen kirppiksen vuoro. Olisi todella puhdistavaa tyhjentää kirppikselle vaikka koko vaatekaappi ja ostaa tilalle vain muutama harkittu ostos! :D

    Minulla on yksi LV:n huivi, onkos tuo nyt pari vuotta vanha ja en todellakaan ole käyttänyt sitä mitenkään varoen ja silti se näyttää edelleen tosi hyvältä :) Mutta tuo “haluaisin ostaa jotain merkiltä X, mitä suosittelisitte”, niin se saa minullakin karvat nousemaan pystyyn. Tuollainen pakko-ostaminen ei mene omaan jakeluuni ollenkaan.

  10. Lukijan näkökulmasta olisi musta nimenomaan kivempaa, kiinnostavampaa ja inspiroivempaa nähdä asuja, joissa samoja vaatekappaleita yhdistellään eri tavoilla. :) karsittu vaatekaappi sulla siellä ei siis ole yhtään negatiivinen asia!

  11. Hyviä ajatuksia Jonna! :) Olen itse aika samanlainen ostelija, en mene nykyään kauppaan vain katselemaan tuotteita, en oikeastaan jaksa kaupoilla aikaa kauheasti käyttää. Katson kaiken etukäteen netistä ja mulla on puhelimessa “ostoslista” tuotteista, joita menen liikkeeseen paikan päälle ostamaan, jos osoittautuvat yhtä ihaniksi kuin kuvittelin. Eli itse liikkeissä sisällä olen ehkä 5 min jos sitäkään :D Mulle kyllä pukeutuminen on myös harrastus, joten siinäkin mielessä tykkään kyllä ostaa vaatteita, vaikka pärjäisin paljon vähemmällä! Ja kun blogi (omani) käsittelee vain pintaa niin varmasti saattaa saada välillä kuvan että elämä on vain shoppailua :D Mä tein syksyllä suursiivouksen vaatekaapeille ja myin kirpparilla varmaan puolet kaappejeni sisällöstä, mistä sainkin tosi hyvät reissurahat :) Vaikka missään nimessä ei ole fiksua ostaa ja myydä pois, mutta minkäs teet kun kyllästyn (mieheni usein vitsaileekin, että ihme etten häneen ole kyllästynyt). Itse olen myös ihan älyttömän tarkka materiaaleista ja katson pesulaput ensimäisenä läpi. Mutta vaatteeni pitää myös pystyä pestä (pesukoneessa) siksi jätin usein esimerkiksi silkkiset puserot ostamatta, liian hankalia. Akryylineuleita en ole ostanut enää moniin, moniin vuosiin. Olisin halunnut ostaa Zaran alesta nyöriballerinat, mutta tekonahka sai jättämään sinne (ja ehkä sekin kun olivat niin hankalat saada jalkaan?!), kenkien kun tulee olla hyvät jalassa eikä tekonahka ainakaan omaan jalkaan ole. Sama juttu kaikkien nahkatuotteiden kanssa, tekonahkaa en kelpuuta missään muodossa (mutten kyllä siltikään ehkä “tarvisi” kolmea mustaa nahkatakkia :D). Käytän itse paljon samoja vaatteita, mutta välillä mietin kehtaako niitä edes blogissa taas näyttää, kun ovat jo “nähty” niin monta kertaa (varsinkin samat kesämekot kuvissa vuodesta toiseen) muttei sitä nyt voi tai halua joka viikko uuttakaan ostaa :D
    Niin ja välillä niitä huteja vain tulee, onneksi nykyään harvemmin :) Mulla oli just se Vuittonin Shawli yksi sellainen, niin sen halusin, mutten lopulta tykännnytkään. Onneksi ostin omani edullisemmin “käytettynä” ja sain sen myös helposti eteenpäin :) Itse olen ainakin huomannut, että jos ei uutta juttua halua heti käyttöön, ei sitä kannata ostaa ollenkaan. Huh tulipa pitkä kommentti, mutta aiheeseen on vaan ja olisi edelleen niin paljon sanottavaa.

    Ihania Nizzan kuvia muuten, ihan tuttuja maisemia :)

  12. Todella mielenkiintoinen ja virkistävä aihe postaukseen! :) Samaistuin moniin kohtiin todella paljon. Samoin myös minulla saattoi ennen olla vain tapana lähteä kauppoihin pyörimään ja etsimään sitä jotain kivaa. Ja jälkeen päin useimmiten saattoi tulla huono omatunto harkitsemattomasta kuluttamisesta ja hukkaan heitetystä ajasta, jota kaupoissa hortoillessa saatta vierähtää yllättävän paljon! Ihan jo vähentyneen vapa-ajan myötä, kaupoilla pyöriminen onkin jäänyt aivan murto-osaan aiemmasta. Ja miten hyvältä se tuntuukaan monin tavoin! Ennen kaikkea aikaa ja rahaa säästyy, kun ei enää lähde turhaa vain pyörimään ja ostokset ovat paljon harkitumpia. Nykyään en enää ostakaan vain “ihan kivaa”, vaan huomattavasti harvemmin ja vain juuri sitä, mikä vastaa tarpeitani ja mieltymyksiäni. Ostoksistakin on sitten ihan eri tavalla iloinen, kun ovat tarkkaan harkittuja ja tulevat aidosti tarpeeseen :)

    Ihanaa loppu vaihtoaikaa sinulle Jonna! :)

  13. Hyviä ajatuksia, joista olen hyvinkin samaa mieltä! En ole koskaan ollut mikään “himoshoppaaja”, vaan olen aina ostanut (joskus pienempään, joskus suurempaan) tarpeeseen. Olen myös aina miettinyt sovituskopissa, että minkä vaatekaapissa olevien vaatteiden kanssa uutta vaatetta voisi yhdistää, ja koen sen vähentäneen hutiostoksia reilusti, vaikka myönnettäköön, että niitäkin on joskus tullut tehtyä. Lisäksi viime vuosien aikana minusta on tullut paljon materiaalitietoisempi, ja syynään materiaalilappuja kuin myös pesuohjeita. Moni vaate on jäänyt kauppaan keinokuitujen vuoksi.

    Asuin vuoden Saksassa, ja kun vaatetta/tavaraa oli vaan rajallinen määrä (yksi matkalaukullinen), siinä oppi elämään pienemmällä vaatemäärällä ja yhdistelemään vaatteita uudella tavalla, vaikka tottakai vuoden aikan tein myös uusia vaateostoksia. Kun palasin Suomeen, tein kunnon siivouksen vaatekaapilleni, ja heitin sieltä pois kaiken, jolle en nähnyt käyttöä. Vieläkin vaatekaappi on täynnä vaatteita, ja sieltä voisi varmasti karsia vaatteita, mutta vähentynyt se vaatemäärä on silti. Vaatekaapin siivouksen jälkeen listasin ja lajittelin kaikki vaatteeni Excel-taulukkoon (sisäinen nörtti vauhdissa,haha!). Se auttoi taas eri tavalla näkeen vaatteiden määrää, ja mitä kaikkea siellä kaapissa nyt olikaan. Nykyisin, kun ostan uusia vaatteita, lisään ne tuohon listaan, samoin kuin hinnan, jonka olen maksanut. Vuoden lopussa on helppo sitten myös katsoa, miten paljon vuoden aikana tuli kulutettua vaatteisiin. Laatuun satsatessa hinnat on toki korkeampia, mutta jos vaatetta käyttää useita vuosia, koen siinä myös säästäväni, suhteessa ketjuliikkeiden akryylikammotuksiin.

Comments are closed.