Joulukuuneka1

Joulukuun ensimmäinen

Ihanaa joulukuun ensimmäistä! Aamu aloitettiin tietysti avaamalla joulukalenterin ensimmäinen luukku, toki näin 23-vuotiaana on vielä saatava Kinder -kalenteri ;) Oli myös ihana fiilis herätä, kun verhojen takaa kajasti auringonpaiste ainaisen sateen ja harmauden sijaan – viime päivät kun ovat olleet niiin synkkiä. Noh, malttoipahan ainakin pysyä eilisen sisätiloissa purkaen tavaroita täällä Helsingissä, illalla kävimme myös ensimmäisillä joululahjaostoksilla.

Yllättävän tehokkaita olemme siis olleet, vaikka eteisessä muutama kassi vielä odottaakin purkamistaan. Olen myös totaalisen sekaisin päivistä ja kaikista tämän viikon menoista, mikä kertoo ainakin siitä, että viikonlopun aikana onnistui hyvin rentoutumaan ja karistamaan syksyn aikana kertyneen stressin pois. Nyt on enää sellaista ihanaa stressiä kaikkien joulukiireiden keskellä!

Joulukuuneka1 Joulukuuneka2

Ja koska ollaan siirrytty joulukuun puolelle, laitoin aamulatteni sekaan hyppysellisen piparkakkumaustetta (ihan parasta!) – punavalkoisesta joulumukista nautittuna tietenkin. Vielä pitäisi hakea varastosta loput tekstilit ja valot, niin pääsee kunnolla sisustamaan! Nyt kiireen vilkkaa vanhempieni luo kahveille, kivaa joulukuun alkua kaikille! :)

Related posts

12 thoughts on “Joulukuun ensimmäinen

    1. Ihanasti sanottu Marjukka, kiitos paljon! Tunnelmallista joulun odotusta sinullekin :)

  1. Oi Kinder-kalenteri! Ajateltiin poikaystävän kanssa ostaa sellaiset kalenterit tai jotkin muut, mutta todettiin olevamme liian herkkusuita syömään sen yhden suklaan päivässä joten kalenterit olisi varmaan tyhjentyneet paljon ennen aikojaan… :D

    Kivaa joulukuuta!

    1. Hih, Kinder on paras! Olimme ensin ostamassa yhteistä kalenteria poikaystävän kanssa, mutta kaupassa iski valinnanvaikeus ja lopulta kumpikin halusikin oman.. :D Tuolla ne kalenterit nököttävät sängyn vierellä, niin saa aamulla heti herätessä avata luukun. Superherkkusuu täälläkin, mutta ei kalenteriin saa koskea kuin kerran päivässä! ;)

      Samoin sinulle Tanja! :)

  2. Mulla on Haribo-kalenteri! Oli itseasiassa tarkoitus ostaa sellainen jo viime joulukuulle, mutta olin liian myöhään ja kalenterit olivat jo loppuneet. Toivon vain, että malttaisin avata luukut yksi kerrallaan :D Asiasta kolmanteen, opiskeluaiheiset postaukset ovat olleet tosi hyödyllisiä. Mulla on keväällä yliopistoon haku edessä ja arvon kauppiksen, psykologian ja historian välillä. Nyt iski vähän paniikki, että pitäisi päättää, minne suuntaa. Miten itse päädyit juuri kauppikseen ja suosittelisitko sitä tällaiselle monesta kiinnostuneelle? :)

    1. Tiedätkö pyörittelin Hariboa käsissäni kaupassa, mutta Kinderin bongatessani olikin pakko ottaa se!! :D Minäkin myöhästyin kalenterien suhteen viime vuonna, mutta tänä vuonna oltiin ajoissa liikkeellä pari viikko aistten ;)

      Kiva kuulla, että olet kokenut opiskelupostaukset hyödyllisiksi! Minulla ei ollut mitään erityistä suuntaa, johon olisin tähdännyt opiskeluissa – kaupallinen ala kuitenkin kiinnosti, joten koin kauppiksen monia ovia avaavaksi vaihtoehdoksi. Olin itsekin lukiossa kiinnostunut psykologiasta, ja ilokseni olen huomannut, että tässä johtamisen pääaineessa on välillä joitakin psykologiaan liittyviä aihepiirejä. Kas kummaa, että kirjoitin kandinikin sellaisesta aiheesta kuin psykologinen sopimus ;)

      Jos siis yhtään kaupallinen ala kiinnostaa mm. tuon psykan lisäksi, niin ainakin omasta puolestani voin suositella kauppista. Tietysti sitten täytyy olla valmis käymään myös peruskursseja kuten kirjanpitoa, laskentatoimea ym – niistä on kuitenkin tällainen hyvin vähän matikkapäätä omaavakin selvinnyt (tietysti psykologiassakin on tietääkseni tietyt matikan opinnot). Maisterivaiheessa ajattelin sitten suuntautua henkilöstöjohtamiseen, joka on juuri tällaista psykaakin vähän sivuavaa “ihmisläheistä” asiaa, pelkkä numeroiden pyörittely kun ei ole koskaan tuntunut omalta.

      Toivottavasti tästä on yhtään apua, tsemppiä pohdintaan! Ja jos tulee mitään kysyttävää vielä, niin vastaan kyllä mielelläni :)

      1. Kiitos jaksamistasi ajatuksista! :) Juuri tuo psykologian yhdistäminen kauppisopintoihin kuulostaa mielenkiintoiselta. Olen jopa kuullut, että jollain on johtajuus-ohjelman sivuaineena psykologia. Kivalta vaikuttaa muuten kandiaihevalintasikin. Enkä minäkään jaksaisi sulkeutua toimistoon pelkkien numeroiden kanssa, vaikka matikkapääni on aika hyvä. Kysyisin vielä, että onko sinulla tietoa, mitä eroa on pääainevalintana pelkällä johtajuudella ja “johtajuudella ja organisoinnilla”? Kiitos vielä vastauksista! :)

        1. Ymmärtääkseni sivuaineita voi valita ihan tiedekuntien ylikin, eli muualtakin kuin kauppisopintojen piiristä ja vaikka juuri psykologiaa. En nyt mene ihan takuuseen, mutta tällainen käsitys mulla on :)

          Luulisin, että tuo miten pääainetta kutsutaan menee ihan yliopistoittain (ei nyt tosin taaskaan varmaa tietoa, heh). Meilläkin johtamisen pääaine on “johtaminen ja organisointi”, mutta en usko sen juurikaan eroavan ihan pelkästä johtamisesta, jos näin jossain muualla kutsutaan :) Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, jotenkin sen on ottanut niin itsestäänselvyytenä!

  3. Voi kun kaikilla olisi tuo sama asenne, että jouluun liittyvä stressi on ihanaa! Allekirjoitan itse tuon väittämän täysin, mutta joulunaikaan kaupan kassalla ollessa tuo fiilis on kyllä asiakkailta tipotiessään.. :( Olisi niin ihanaa, kun kaikki jaksaisivat säilyttää positiivisen mielen myös ruuhkissa niin vältyttäisi pahoilta mieliltä, sekä asiakkaan että palvelijan puolelta! Viime vuonna meinasin alkaa itkeä, kun eräs mies ojensi minulle palvelun jälkeen suklaarasian ja totesi: ”Te teette kyllä hemmetin arvokasta työtä näin joulun alla ja myös sinun pitää muistaa se. Hyvää joulua.” Kyllä se joulufiilis useimmilla on mukana myös niissä joulukiireissäkin.<3

    1. Eikä, miten ihana ele asiakkaalta :’) Itsekin olen ollut joulun aikaan myyjänä kirjakaupassa, sielläkin oli kassalla aika hurja meno tuohon aikaan vuodesta, voin vain kuvitella vielä miten ihmiset ovat hermot kireällä ruokakaupassa. Minuakin hymyilyttää muisto eräästä vanhasta rouvasta, joka kassalle tullessaan ojensi itsetehdyn tonttukoristeen ja toivotti joulumieltä – löytyy niiden stressierkkien joukosta siis ihania ja positiivisiakin ihmisiä!! :) Tsemppiä kiireaikaan ja muista nuo miehen sanat <3

Comments are closed.