Thoughts on Training

Minä en kuulu niihin, joilla urheilu on ollut osa elämää pienestä pitäen. Lapsena tuli kokeiltua jos jonkinmoista lajia ja vanhemmat kyllä kannustivat löytämään itselle sopivan urheilumuodon, mutta minä en innostunut tuolloin mistään, ja liikkatunnitkin olivat pakkopullaa. Pelkkä ajatuskin koulun viereisestä pururadasta saa yhä selkäpiin karmimaan. Vielä vähän vanhempanakaan en käsittänyt mitä tarkoittaa se paljon puhuttu liikunnan ilo, ja koska olin luonnostani hoikka, ei sekään motivoinut minua urheilemaan.

Adidas1 Adidas3

Muutamia vuosia sitten hankin ensimmäisen kerran jäsenyyden kuntosalille, jolla en kuitenkaan käynyt kuin pari hassua kertaa. Salilla ollessani lähinnä ahdisti ja tunsin oloni epävarmaksi, enkä voinut olla ajattelematta, että teen kaiken väärin. Tuokin varmasti kattoo, että mitä se oikein yrittää. Vasta oikeastaan vuosi sitten syksyllä löysin edes jonkinlaisen innostuksen, ja vihdoin minulla oli taskussa salikortti, jota tuli ihan oikeastikin käytettyä. Löysin täältä Vaasasta tosi kivan ja viihtyisän salin, jolla käymisestä tuli osa arkea. Olen saanut myös roimasti itsevarmuutta ja pystyn keskittymään siihen mikä on olennaista eli urheilemiseen, enkä käytä energiaani miettien mitä muut ajattelevat. Päinvastoin – samat tutut naamat salilla tuovat kotoisan fiiliksen.

Adidas2

Urheilu on monille itsestäänselvyys ja elinehto, joten voi ehkä olla vaikeaa ymmärtää, miten iloinen olen löydettyäni viimeinkin oman tapani liikkua. Tänä päivänä mietin, millä ihmeellä sain arkeni täytettyä esimerkiksi tuolloin ensimmäisenä opiskeluvuotenani täällä Vaasassa, kun en omistanut edes sitä salijäsenyyttä. Luultavasti kotona koneella istuen ja kavereilla notkuen sekä juhlien.

Muutamankin kerran viikossa treenaaminen tuo niin paljon sisältöä elämään, ja on myös oma tapansa rentoutua. Olen kirjoittanutkin siitä, miten vaikea on nykyään rentoutua, kun koko ajan on koneen äärellä tai selaa somea. Salilla tai lenkillä käydessä lempimusiikin pauhatessa korvissa saakin hyvin purettua paineita ja tyhjennettyä päätä. Parasta tietysti on, jos treenaamisen saa yhdistettyä kavereiden näkemiseen tai lähtee salille vaikka yhdessä poikaystävän kanssa. Minulle ainakin tuo toinen puolisko on tuonut myös hurjasti motivaatiota ja tsemppiä liikkumiseen!

Adidas4 Adidas5

Hoodie / Adidas* (giveaway)
jacket / Mango (similar here*)
pants / Adidas (giveaway)
shoes / Adidas (giveaway)

Mitään himoliikkujaa ja seitsemän kertaa viikossa treenaavaa minusta tuskin ikinä tulee, mutta kukin tietysti tyylillään. Minulle tärkeintä on, että liikkuminen pysyy kivana osana arkea, eikä tietysti ole yhtään haittaa jos siinä samassa kunto kohenee ja saa vähän muotoa kroppaan. Edelleen on välillä vaikea saada itsensä ylös sohvalta, etenkin jos ulkona on pimeää ja märkää (terve vaan lähestyvä marraskuu), mutta onneksi silloin toinen voi vieressä potkia liikkeelle tai voi sopia kaverin kanssa treffit salille.

Päheät treenivaatteetkin ovat ainakin itselleni tapa motivoida treenaamaan, kiitokset Adidakselle kivasta syyspaketista! Nyt kelpaisi näissä Climaheateissa ampaista lenkillekin vaikka ulkona asteet tippuisivat, tämä karvavuorella varustettu huppari taas on ihana lämmike sinne nimenomaiseen loskasateeseen salille lähtiessä.

I’m not one of those who have been doing sports through their whole life. I never really had any sports hobbies when I was a child, although I did try many different sports, but none of them felt like my thing. It took me many years until I finally discovered what everyone means with the wonderful feeling after working out, and I took a gym membership last fall.

I don’t think I’ll never become I truly sports addict and the one who works out seven times a week, but at least I’ve found my way of excercising and the joy of it. It’s really important for me, since like I said, sports has never really been part of my life earlier. I like to have “gym dates” with my friends, and it’s so much easier to get up on the sofa when you’ve agreed on going with someone. What also motivates me on working out is nice training clothes, so thank you for Adidas Finland for keeping me motivated ;) How about you guys – have you always been into sports or is there someone like me among you?

*Linkit mainoslinkkejä / Commercial links

Related posts

9 thoughts on “Thoughts on Training

  1. Täällä nousi käsi pystyyn sun pururata-lauseen kohdalla. Mä vihasin aina sitä 1,5km pituista pururataa, enkä ole siellä koululiikuntatuntien jälkeen käynytkään. Vaikka se on kilsan päässä mun vanhempien kodista. Verenpaine nousee ku ajan autolla sen ohi :D :D :D
    Mä aloin käymään puoli vuotta sitten salilla, avomiehen innostamana. Hän kun on urheillut pienestä asti, ennen mä istuin sohvalla ja mussutin sipsejä kun toinen treenas telkkarin edessä. Nykyään nautin salilla käymisestä koska tuloksiakin näkyy. Piti vaan todeta että en todellakaan käy salilla liikunnan takia, vaan yksinkertaisesti sen takia että saan syödä sitä mitä haluan :D Tämän tajuttuani aloin nauttimaan salilla käynnistä ja kilojakin lähti neljä. Silti mussutan tasaisin väliajoin suklaata ja sipsit dipin kanssa on mun heikkous…

    1. Haha, tiedän niin mitä tarkoitat! Asutaan Helsingissä tämän kyseisen purtsin lähellä, ja poikaystäväni oli viime kesänä ihan innoissaan pururadan bongattuaan. Ei saanut meikäläistä mukaan sinne lenkille.. :D

      Hymyilin niin paljon kommentillesi, sillä tunnistin tästä itseni monestakin kohtaa. Nimimerkillä vanha kunnon suklaa ei kyllä ikinä tule vaihtumaan mihinkään raakasuklaaseen, ja sipsit ovat minunkin heikkouteni! Mutta niin, pitäähän sitä pitää jotain tasapainoa elämässä ja herkutella saa kohtuudella ;)

  2. Tämä sun kirjoitus on kyllä ihan kuin omasta kynästä syntynyt! Itse harrastin erilaisia lajeja nuorempana, mutta en ollut mistään erityisen innostunut, sillä en ollut missään erityisen hyvä. Sen jälkeen liikunta jäi kokonaan lukion lopussa ja kauppiksessa aloitettuani.

    Vajaa pari vuotta sitten poikaystäväni houkutteli minut ekan kerran salille, ja sen jälkeen siellä tuli käytyä aina erittäin epäsäännöllisesti, sillä olin todella epävarma salikävijä ;) Onneksi nykyään salitreeni on jo rutiini ja oikeasti asia, jota odottaa! Saliharrastus on kyllä niin kiva, kun sitä voi harrastaa minkä kuntoisena tahansa ja milloin tahansa :)

    1. Ihana kuulla, hyvä meidän poikkikset! Ja varmasti moni tuntee olonsa epävarmaksi salilla alkuun, vaikka ihan hölmöltähän se tuntuu ajatella. En minäkään seuraa mitä muut siellä tekevät, joten tuskin hekään :) Nimenomaan, salilta löytyy porukkaa jokaiseen lähtöön, joten on kivaa että se sopii monipuolisesti kaikille :)

  3. Mulle pään ja ruumiin arjen kiireen keskellä kertyneen “köntsä-massan” poistumiseen riittää pari- kolme kertaa viikossa luontoon ja varsinkin metsään meneminen. En tarvi hikiliikuntaa pääni tyhjentämiseen, mutta luontoa tarviin. Sitä, että on poissa kaikesta hektisyydestä juuri sen keskellä, mistä meistä itse kukin on lähtöisin. Ja hijaisuus, tuoksut, lintujen laulut tai metsäkauriin pakoon kipaisu minut nähdessään; ne on ne mun jutut, jotka tyhjäö pään ja antaa voimaa uuteen.

    1. Luonnossa jos missä pää kyllä tyhjentyy! Ja liikuntaa se on samalla sekin, joten ei yhtään huono tapa rentoutua ja saada muuta ajateltavaa arjen keskellä :)

  4. The laat couple of years I didn’t really do sports at all. And last year I started running and I quit after a few months and then started mountainbiking, which I also like a lot! I also like doing this together with others, makes it more fun.

    1. That sounds great! And totally agree with you, it’s much more fun training with your friends or boyfriend :)

  5. Ma olen naita jotka on jotain tehnyt aika pienesta pitaen, luistelua, joukkuevoimistelu, sitten jumppaa, juoksua, tanssia ja joogaa aikuisena. Voin kylla samaistua silla mullakin on ollut vaiheita kun muutin opiskelemaan uuteen maahan ja yhtakkia ei ollutkaan mitaan hajua mita harrastaa ja missa niin kaikki jai. Itsea taas ahdistaa sali, olen kaynyt vaan pari kertaa ja se laitteiden maara ja stressi siita etta mita pitaisi tehda ja missa jarjestyksessa ja kuinka :) Tykkaan paasta lenkille ulkoilmaan ja juoksuni on saanut ihan uudenlaista motivaatiota kun latasin 6kk sitten Nike running-appin. Ja sit piti viela sanoa etta asuin Marseillessa melkein 3 v ja siella parasta luontoliikuntaa/ haahuilua on kiertaa calanquelta toiselle! Mulla saattaa olla vanhassa blogissa jotain juttua ellabellaranskassa.blogspot.fi en oo ihan satavarma kun siitakin on aikaa :)

Comments are closed.