Sunday Strolling & Thoughts

Taas on viikonloppu takana päin! Oma viikonloppuni sujui mukavissa tunnelmissa (mitä nyt nukahdin taas perjantaina sohvalle hihih), jos ei lauantaista migreenivaivaa oteta huomioon. Onneksi sain päänsäryn kuitenkin jotakuinkin selätettyä päiväunien ja särkylääkkeen voimin, niin jaksoin lähteä juhlimaan ystäväni tupareita. Baarissa tosin en viihtynyt kovin myöhään, mutta oli kuitenkin ihana nähdä taas Vaasatyttöjä! Miten niin Vaasassa on paljon pääkaupunkiseutulaisia, kun lähes kaikkia näkee tutuissa maisemissa näin kesälläkin, heh.

Eilen sattui sunnuntain kunniaksi tosi kaunis päivä, joten lähdettiin nauttimaan säästä ystäväni kanssa ulkosalle. Hurautimme Kaivariin ja iltapäiväkahveille Café Caruseliin, jonka aurinkoisella terassilla oli mukava istua tuulenpuuskista huolimatta. Kaivarin edustalla kävellessä en myöskään voinut olla haaveilematta siitä, että voisi vielä joskus asua kävelyetäisyydellä noin upeista maisemista. Olen koko pienen ikäni asunut samoilla suunnilla Helsingissä, enkä ole oikeastaan koskaan aikaisemmin kokenut mitään erityistä kaipuuta asua keskustassa. Asunnot ovat huomattavasti kalliimpia, auton kanssa elämisestä voi vain haaveilla ja ympärillä on aina melua ja hälinää.

Kaivari1

Toisaalta taas, kaikkialle olisi lyhyt matka, naapurissa olisi herttaisia kahviloita räkäisten paikallispubien sijaan, ja eiköhän niihin sporakiskojenkin ääniin tottuisi. Ehkä Vaasassa keskustassa asuminen on saanut minut unelmoimaan, että joskus vielä voisi kokea Helsingin hälinän. Tavallaan aikaisemmin ei ole tiennyt, millaista se voisi olla asua kaiken keskellä, joten ei ollut osannut edes ajatella menettävänsä mitään. On kuitenkin ollut niin kivaa asua Vaasan keskustassa ja tottua siihen, että kaikkialle pääsee helposti muutamassa minuutissa kävellen. Enkä minä niitä kuuluisia leveitä ikkunalautoja ja makuuhuoneen parioviakaan panisi ollenkaan pahitteeksi.

Nojoo, ajatukset muutosta eivät ole realistia saati ajankohtaisia vielä hetkeen, koska Vaasassa tulee kuitenkin asuttua vielä muutama vuosi. Ehkä kuitenkin joskus maisteriksi valmistuttua? Ystäväni nauraa usein, kuinka aina haluan kamalasti kaikkea. Täytyyhän sitä elämässä kuitenkin olla haaveita ja tavoitteita, eikö! Tosiasiassa tällä hetkellä asiani ovat kuitenkin paremmin kuin hyvin, eikä asuinpaikalla ole loppupeleissä niin väliä. Minulla on aivan ihana koti, ja ennen kaikkea rinnalla ihana ihminen, jonka kanssa kodin ja arjen jaan.

Tulipas siinä sekalainen ajatustulva näin viikon alkuun,  jotenkin tuli eilen vain sellainen fiilis, että tuntoja olisi kiva purkaakin. Mukavat maanantait teille! :)

Related posts

9 thoughts on “Sunday Strolling & Thoughts

  1. Mun mielestä spåran ääni kuuluu Helsinkiin ja on “hellyyttävä”. Ennen kun en vielä keskustassa asunut, haaveilin aina että kuulen avonaisesta ikkunasta spåran äänen. Silloin tietää asuvansa keskustassa :). Keskustassa on toki muita häiritseviä ääniä. Sekä ikkunat likaantuu kahdessa viikossa. Mutta pesen vaikka joka viikko ikkunoita ennemmin kuin vaihdan kaupunkiasumisesta pois.

  2. Hahah! Mä oon niiin samanlainen ton haluamisen kanssa :-D! Siis mulla on suht hyvin kaikki nyt, vieläkun pääsisi kouluun. Kesän (ei niiin kiva, mutta kuitenkin) työpaikka ilmeisesti saa jatkoa sitten syksyllä Tampereelta, joten jee sekin! Mutta silti huomaan joka päivä haaveilevani jo ajasta jolloin on koulut käyty, suunnitellaan häitä, hankitaan lapsia, rakennetaan omakotitalo, ostetaan auto, hankitaan koira, tehdään töitä. Sitten aina välillä taas haaveilen siitä kuinka opiskelujen ohella pääsisi matkustamaan ja kaikkea. Mutta siis pähkinänkuoressa, haaveilen 24/7 elämästä, ihan tavallisesta semmoisesta, jossa olisi ehkä pikkuriikkisen enemmän rahaa;)
    Mutta ei tää olisi kivaa ilman haaveilua, kaikki noi ajatukset ja tavoitteet auttaa jaksamaan ja tehdä työtä kaiken eteen, että sitten joskus on mahdollisuus kaikkeen tuohon ylhäällä mainittuun!

  3. Etu-Töölössä tällä hetkellä asustelevana täytyy kyllä yhtyä hehkutukseen keskustassa asumisen hyvistä puolista! ;) Töölön ranta ja hietsu ihan kivenheiton päässä – mikäs sen ihanampaa :) Puhumattakaan noista kauniista pastellinsävyisistä naapuritaloista.. Harmi kyllä tää asumisjärjestely kestää vain kesän ajan, melkein ihan harmittaa muuttaa takaisin syksyllä Turkuun! Eli samanlaiset tulevaisuuden toiveet löytyy täältä! Voi miten sitä malttaisi odottaa näiden kouluvuosien ajan :D

  4. Ymmärrän hyvin haaveilun asumisesta kantakaupungissa. Kyllähän sitä kelpaisi pinkoa juoksemaan Kaivariin ja ihastella aamukahvilla ikkunasta vaikkapa Italian suurlähetystön rakennusta. ;) Haaveilla saa ja pitää, kunhan ei ota niistä stressiä.

    Itse olen viettänyt lapsuuteni maalaismaisemissa keskellä sporatonta, ravintolatonta ja leffateatteritonta kylää. Mitä ikinä halusikin, tarvittiin siihen pitkä tai vielä pidempi automatka ja yleensä ennakointia. Opiskeluvuosistani Helsingin keskustassa olen nauttinut täysin siemauksin. Miten sitä voikin viihtyä kahdessa niin erilaisessa paikassa yhtä hyvin? Maalla en kaipaa cityyn, enkä cityssä maalle. Hälinä ja sporan ääni on kotoisuutta parhaimmillaan, ja autoton elämä on mielestäni ekologista ja huoletonta luksusta.

    Nyt, kun opinnot ovat tältä kierrokselta valmiit, ihana Helsinki lipuu arjestani pikkuhiljaa kauemmas ja tuskinpa vapaallakaan sinne ennätän niin usein kuin kuvittelen. En kuitenkaan aio synkistellä tätä vaan keskityn sen sijaan fiilistelemään kaikkea sitä hyvää, jota kaupunki on minulle vuosien varrella tuonut. Se ei ole ihan vähän se.

    Voit viedä tytön Helsingistä, mutta Helsinkiä et tytöstä koskaan!

  5. Ajatuksia täynnä oleva kirjoitus. :) Kiva lukea. Minä asun alle 2 km keskustasta. Pääsee oikein hyvin pyörällä menemään. Silti on oma rauha eikä melu kuulu. Niitä pienempien paikkakuntien etuja. :)
    Täytyy tunnustaa, että Helsingissä tykkään käydä, mutta kotiin on aina kiva palata. :)
    Aurinkoista viikkoa muru! :)
    Ps. Nyt löytyy lakritsi-Hurray. Aivan ihana tuoksu. ♡

  6. Kaivopuisto, Ullanlinna ja Eira ovat kyllä mahtavaa seutua, viihtyisin siellä hyvinkin :) Mekin ensin järkeilimme, ettei siellä auton kanssa ole kovin mukavaa liikkua, mutta kyllähän siellä moni autoilija asuu! Nykyinen asuntomme on ihan kiva, mutta täytyy myöntää, että haaveilemme vanhemmasta jugend-asunnosta ;) Ihanaa alkuviikkoa <3

  7. Voi että, täällä on haaveillaan päivittäin keskustassa asumisesta.. <3 Kaivari olisi täydellinen!
    Meilläkin on auto, mutta jos autopaikka on niin sittenhän se ei haittaa.

  8. ehdin itse asua keskustaelämän jälkeen viimeiset kaksi vuotta maalla (pääkaupunkiseudulla kuitenkin), mutta oli kyllä ihana palata kaupunkiin ja vieläpä tänne Caruselin kulmille, missä olen aina salaa halunnut asua ;) sinne vaan nuoremmille ihanille naisille muistutus, että unelmat tuppaa toteutumaan. Erityisesti ne aidot! Ja mitä tulee autoon, niin hyvin pärjää toistaiseksi kahden auton kanssa. Talvi voi olla kyllä vähän haastavampi, mutta kaikkeen löytyy keinot.

  9. Ihania ajatuksia. :) Itsekin olen aina jossain ajatusten taustalla haaveillut pienestä asunnosta Helsingin keskustassa, mihin Suomessa käydessämme pääsisimme aina “kaupunkilomalle”.. Juurikin noine (valkoisine) makuuhuoneen parviovineen ja leveine ikkunalautoineen.. ;) Haaveilu ja tavoitteet ne on mitkä pitää pilkkeen silmäkulmassa ja inspiraation elossa! Ihanaa viikonloppua sinne Helsinkiin, toivottavasti saat taas kunnon unet työviikkoa varten!

Comments are closed.