Archives

Joko saa…?

…fiilistellä joulua nimittäin! Tai noh, tuskin tässä on enää tarvetta mitään lupia kysellä, kun innokkaimmat ovat virittäytyneet tunnelmaan jo kuukausi takaperin… ;) Monella varmasti viimeistään nyt joulukuun kynnyksellä koristeet haetaan varastosta päivänvaloon, korkataan glögikausi ja joululaulut raikavat. Täällä ainakin eräs levy on soinut Spotifyssa repeatilla, nimittän Michael Bublén Christmas-levy, joka on yhtä ihana vuodesta toiseen ja varma merkki joulun lähestymisestä! Aleksanterinkadulle on ilmestynyt jo kauniita valaistuksia ja jouluostoksilla käy kova tohina. Pitäisikö tässä muka enää malttaa pysyä pöksyissään? :)

Meillä oli kotona eilen pienet pikkujoulun tapaiset iltamat perheen kesken. Illan aikana nautiskeltiin muun muassa ensimmäiset joulutortut ja juotiin mukilliset glögiä (ilman rusinoita, kiitos). Paljon kynttilöitä ja valoa iltahämärään luomaan tunnelmaa, sekä hellyyttäviä joulukoristeita – näistä on minun joulufiilistelyni tehty!

Oikein ihanaa, piparintuoksuista joulun odotusta ja leppoisaa viikonloppua! ♥

“Elämä on liian lyhyt rumille kameroille”

Jokin aika sitten sain käsiini erään kauan odottamani vempeleen, sellaisen joka sai sisäisen tekniikkahirmuni hyppimään riemusta. Kyse on tietysti jo Look who’s herepostauksessa vilahtaneesta uunituoreesta <a href="https://www.topshot.fi/product/7127/olympus-pen-lite-e-pl5-valkoinen-14-42mm-kit" target="_blank"PEN Lite E-PL5:sta, jonka sain Olympukselta testiini. Kamera on kulkenut matkassani nyt kuluneen kuukauden ajan niin arjessa, juhlassa kuin reissuissa Lontoossa ja Tukholmassakin.

PENihän oli minulle jo varsin tuttu siirryttyäni tämän vuoden alussa järeästä järjestelmäkamerasta tähän pieneen, mutta pippuriseen minijärkkäriin. Sen jälkeen ei ole ollut paluuta vanhaan ja kuvasinkin koko tämän vajaan vuoden ajan PEN Lite E-PL3:lla, josta voi lukea lisää aiemmasta kamerapostauksestani. Jaksan yhä hämmästellä, kuinka loistava kuvanlaatu saadaan mahdutettua noin pieneen ja kauniiseen pakettiin!

Minusta on siis tullut vannoutunut PENien ystävä. Voittekin vain kuvitella, kuinka innoissani olin kuultuani, että markkinoille on rantautumassa uusi malli, jonka huhuttiin olevan vieläkin parempi. Ja eivät ne sitten pelkkiä huhuja olleetkaan, paitsi että olen kokeilujeni jälkeen itse täysin vakuuttunut sen mahtavuudesta, niin E-PL5 on valikoitunut jo muun muassa Tekniikan Maailman mikrojärjestelmäkameravertailussa testivoittajaksi. Tämä oli myös mB-lehdessä toimituksen valinta laajassa peilittömien järjestelmäkameroiden vertailussa. Eipä tämä toisaalta mikään yllätys ollutkaan, kun jo edeltäjänsä niitti mainetta ja kunniaa ja kahmi täydet viisi tähteä!

Mitäs kaikkea uutta kivaa tässä sitten on edeltäjäänsä verrattuna? Tässä uutukaisessa kääntyvä näyttö on hivenen näppärämpi kuin E-PL3:ssa ja se kääntyy muun muassa kokonaan kuvaajaan itseensä päin. Kääntyvyys on minusta todella kätevä ominaisuus ja esimerkiksi väkijoukon yli kuvaaminen on kätevää, erityisesti tällaiselle 160-senttiselle suolasirottimelle. Myös lattiarajassa kuvatessa näyttö on helppo kääntää oikeaan kulmaan ilman kyykistelyä kameran ja kuvattavan kohteen tasolle. Lisäksi uusissa malleissa rungossa on irroitettava kahva, joka helpottaa kuvausotetta huomattavasti. Beigen ja valkoisen yhdistelmä on muuten aika vastustamaton ja kamerani on kerännyt entistä enemmän huomiota kauneudellaan ;) Kokonaisuuden kruunaa lisävarusteena saatava puuvillainen hihna, jonka Top Shot muuten tarjoaa veloituksetta valkoisen E-PL5:n ostajalle koodilla CSS!

Uutta on myös kosketusnäyttö, jota testailimme reissulla. Ikuistin, kuinka isäni kuvasi omalla mustalla E-PL5:llaan Lontoon Bicester Villagessa laukaisten kuvan ihan vaan näppärästi näyttöä koskettamalla. Ainoa huvittuneisuutta herättävä ongelma oli, että välillä sitä onnistui hipaisemaan näyttöä vahingossa ja kortille taltioitui mitä erikoisempia kuvia. Kosketusnäytön saa kuitenkin kytkettyä myös pois päältä, joten ei huolta jatkuvasta vahinkoräpsimisestä, mikäli sitä ei tykkää muuten käyttää!

E-PL5:ssa on myös tehokkaampi kuvanvakaaja ja nopeampi automaattitarkennus. Lisäksi kamera käynnistyy edeltäjäänsä nopeammin, mikä on ainakin kaltaiselleni hieman kärsimättömälle ihmiselle oiva parannus! Eipähän mene tilanteet ohi, kun kamera on salamana kuvaustilassa ;) Monia kanssabloggaajia muuten varmasti kiinnostaa kuvien langaton siirtäminen suoraan kamerasta älypuhelimeen, tätä en ole vielä ehtinyt itse testata, mutta raportoin siitäkin teille pikimmiten!


M.Zuiko Di 45mm F1.8

PENien yksi parhaista ominaisuuksista on minusta niiden kuvanlaatu ja erityisesti värientoisto, tämä oli varmasti yksi syy miksi alunperinkin ihastuin näihin. E-PL5:ssa kuvanlaatu on viety vielä paremmalle tasolle uuden kuvakennon ja prosessorin myötä, joka on sama kuin Olympuksen ammattitason OM-D kameroissa. Valovoimainen M.Zuiko Di 45mm on yhä vakiovarustukseni kuvatessa ja esimerkiksi kaikki ylemmän kollaasin kuvat Lontoosta on kuvattu sillä. Objektiivi on hintalaatusuhteeltaan loistava ja käytän sitä lähes poikkeuksetta kuvatessani, etenkin henkilökuvissa ja pieniä yksityiskohtia ikuistaessa. Sen avulla kuviin saa mahtavan pienen syväterävyyden, eli kohteen saa nätisti erottumaan taustasta.


M.Zuiko Di 12mm F2.0

Uusi tuttavuus objektiivien saralta oli M.Zuiko Di 12mm, eli laajakulmaoptiikka, jota testailin isältäni Lontoon reissulla. Vaikka olen harrastellut valokuvausta jo useamman vuoden, en ole eläessäni omistanut laajakulmaa ja nyt ihmettelenkin, miten ihmeessä olen pärjännyt ilman sitä! Myös 12mm toistaa värit uskomattoman hyvin ja osoittautuikin ihan loistavaksi esimerkiksi maisemakuvauksessa.


M.Zuiko Di 45mm F1.8

Kehuskelin jo London, Day 1-postauksessa kameran kykyjä hämäräkuvauksessa ja testailin sitä muun muassa yläilmoissa upeita maisemia kuvatessa. Kameran mukana tulee kyllä salama, mutta pärjäsimme koko reissun ilman sen esiin ottamista, sillä tällä saa hurjan hyvää jälkeä ilmankin. Salaman käytöstä onkin tulossa pian ihan oma postauksensa, etenkin asukuvauksesta kiinnostuneet pitäkää korvat höröllä… ;)

Kaiken kaikkiaan E-PL5 on vienyt rakkauteni PENiin taas ihan uudelle tasolle. En voisi enää kuvitellakaan raahaavani painavaa järkkäriä olallani, tämä valkea kaunokainen kun kulkee pienessäkin käsilaukussa kätevästi mukana. Uskon, että meillä on PENien kanssa vielä pitkä taival edessä ja monta asiaa valokuvauksen saloista oppimatta! Tuhannet kiitokset vielä Olympukselle! :)

Statementkorujen parhaimmistoa

Statementkorut ovat selvästi tulleet jäädäkseen. Näyttäviä kaulakoruja ovat kaupat täynnä ja niitä löytyy jokaiseen makuun. On kultaista, hopeisen väristä, sirompaa, hieman rokahtavampaa yksilöä ja jopa karkkiväreissä hehkuvia koruja kaulaa koristamaan!

Hyvin monesta ketjuliikkeestä löytyy nykyään statementkoruja, mutta oikea aarreaitta niitä etsiessä on ehdottomasti Lindex. Lähes kaikki suuremmat koruni ovat sieltä peräisin ja uutta hakiessa suuntaan heti ensimmäisenä Lindexille. Esimerkiksi monien sydämen vienyt ja useissa blogeissa näkynyt helmikaulakoru on juurikin kyseisestä liikkeestä, se on edelleenkin omaan silmääni täydellinen!


Lindexillä on tälläkin hetkellä myynnissä useampi yksilö, jotka voisin ottaa kokoelmiini vaikka heti! Persikkainen karkkikoru olisi kesäksi aivan ihana, eikä tosiaankaan kaipaa rinnalleen muita asusteita, juhlava hopeinen kaulakoru taas olisi upea pikkumustan kaveriksi. Mangon kultaista ketjukaulakorua olen ihastellut pitkin syksyä ja myös H&M:ltä löytyy muutamia upeita yksilöitä. Musta laattakoru on epäsymmetrian vuoksi jotenkin kiehtova ja alanurkan korun taas ottaisin mielelläni kultaisena, täytyykin käydä katsomassa, josko sitä vielä löytyisi liikkeestä.
Pidän itseäni yhä aika arkana statementkorujen käyttäjänä, mutta asuja selaillessani eteen tulikin useampikin kokonaisuus, jota näyttävä kaulakoru on piristämässä. 

Miten minä sitten tykkään pukea statementkorujani? Suuri, katseita keräävä koru on minusta parhaimmillaan yksinkertaisen asun rinnalla, mutta yhdistelen myös mielelläni hieman vastakohtia. Herkkä helmikaulakoru valkoisen silkkipaidan ja revittyjen farkkujen kaverina, näyttävä kaulakoru piristämässä kauluspaidan ja neuleen virallista liittoa sekä kultainen helmiröykkiö katseiden vangitsijana vaaleiden sävyjen rinnalla. 
Mitäs tykkäätte vai kyllästyttääkö jo statementbuumi? ;)